Lare laski koirat pihalle pissalle ja jonkin ajan päästä meni päästämään niitä sisälle; Huki oli siellä oven takana mutta Neriä ei näkynyt missään. On se monesti aiemminkin ollut jossain näkymättömissä pellolla ja kai välillä naapurissakin, mutta on heti juossut paikalle, kun sitä on kutsuttu ja vislattu. Nyt ei tullu! Menin ulos myös etsimään kävellen naapurustossa ja Lare kävi autolla jossain haeskelemassa. Mä en kyllä millään pystynyt kuvittelemaan, että Neri olisi lähtenyt johonkin sinne talojen pihoihin, kun sillä ei varmaan ole suurempaa halua tavata vieraita immeisiä, enkä saanut päähäni mihin se olisi voinut mennä ja mitä varten. Alkoi jo pelottamaan, että sille on käynyt jotain... auto... junarata... Missä ihmeessä se voi olla! Vahvimmin epäilin, että se on lähtenyt talon takana pellolle ja junaradan huoltotielle. Huutelin pojat etsimään ja läksin tien kautta kävelemään suunnitelmana mennä huutelemaan Neriä junaradalle päin. En ehtinyt kuin muutamakymmentä metriä, kun joku huusi, että "Neri löyty!" Neri oli vaan ilmestynyt takaovelle. Mä aloin etsimään tuoreesta lumesta jälkiä, mistä päin se koira ilmaantui. En löytänyt mistään! Ei tieltä, ei takapihalta! Taivaaltako se koira putos?! Mutta kyllä mää olin helpottuntu ja onnellinen kun se ilmaantui takaisin ehjänä, hyvä ettei helpotuksen itku päässyt. Nappasin sen syliini ja halin ja suukottelin sen päätä: "Hyvä että tulit takaisin!"
Kauempaa takapihalta sitten löysin tuoreet kotiin päin johtavat jäljet piiiitkillä loikilla. Sieltä se oli pellolta jostain tullut, ja hengästyneenä! Miten kaukana se oikein oli ollut, ja miksi se oli lähtenyt niin kauas? Jonkun eläimen perässä? Meinasin ensin lähteä seuraamaan jälkiä ja katsoa missä se oikein oli käynyt, mutta olisi pitänyt käydä hakemassa lamppu. Luovuin sitten suunnitelmasta.
Nyt ei kyllä uskalla jättää Neriä enää hetkeksikään valvomatta vapaaksi pihalle, ja se on kyllä harmi! :(
Tilaa:
Lähetä kommentteja (Atom)
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti