Joulu tuli ja meni, vuosikin vaihtuu

Ja Neri onkin yllättäen jo 3 vuotias - 17.12.11
Täysien vuosien lisääntymisen muistin vasta seuraavana päivänä, kun joku kysyi koiran ikää... :)

Joluinen tonttuilija

Inhottavia kurakelejä ollut enimmäkseen koko joulukuun, mutta oli sitä luntakin muutamana päivänä

Huki söi jo omansa ja himoitsee Nerin luuta

Joulukuun treenailut

Tokoa hallissa ja maneesissa

Tokon treenaaminen on nyt minimissään, kun motivaatio ei ole järin suuri eikä ole tiedossa kokeitakaan. Hallitreeneissä on ehditty käymään tässä välissä sunnuntaisin pari kertaa ja keskittyminen on vaihdellut laidasta laitaan. Kun hallissa on hiljaista ja vähän koirakoita samalla kentällä, Neri pystyy keskittymään paremmin ja ääntely on vähäisempää.

18.12. SDP-hallilla mä en muistaakseni pystynyt treenaamaan Nerin kanssa oikein mitään, kun se kävi niin kovilla kierroksilla. Aika meni suurin piirtein koiran rauhoitteluun.
Mä olen huomannut, että Nerille on ongelma, kun joku koirakko poistuu kesken treenien hallista. Se ei viihdy siellä ja stressaantuu selvästi metelistä ja muiden koirien treenistä vierellä. Ja kun joku muu pääsee ulos, se on Nerille katkera paikka.
Tunnari päästtiin tekemään liikkuroituna ja juuri kun aloitettiin, Neri näki Miikun vievän Roihun ulos. Neri nosti siitä hirveän metelin, kun toinen pääsee pois, mutta hän ei! Mutta Neri pystyi kuitenkin haistelemaan ja tuomaan oman, vaikka kyllä kapula sitten sai hieman pureskelua osakseen palautuksessa.

Joulupäivänä SDP-hallilla oli vain neljä innokasta treenaajaa, joten saatiin käyttää koko tokolle varatut kaksi tuntia ja päästiin vuorottelemaan. Kun kentällä ei ollut muita ja äänekkäät agikoirat olivat joulunvietossa, oli ihan kivaa treenta. Halliin tullon jälkeen Neri pitä vähän aikaa ääntä, mutta rauhoittui pikkuhiljaa. En nyt muista mitä treenattiin, mutta ainakin...
- Ohjattua liikkuroituna. Neri juoksi ensimmäisellä "merkki"käskyllä ohi merkin kohti keskikapulaa... ja taas mää vaan rääkäsen. Miten voi olla niin vaikeaa huutaa koiralle "seis"? Neri palasi rääkäsystä mun viereeni. Aloitettiin alusta ja nyt jäi merkille poikittaiseen asentoon väärää kapulaa kohti, kuitenkin hyvin oikealle kapulalle, mutta pyöräytti taas kapulaa ennen nostoa.
Harjoiteltiin pari kertaa palkkää merkille pysähdystä kapulat vietynä. Palkka pysähdyksestä.
- Ruutua liikuroituna. Tämä meni muistaakseni kivasti: hyvä paikka ruudussa ja pysyi hyvin maassa, Seuraamaan tulossa taisi olla pientä epätarkkuutta.
- Metallin hyppynoutoa. Mites tämä menikään...? Pysyi Neri muistaakseni paikallaan liikkurin käskytyksissä, ja kapulakin pysyi suussa, mutta nyt Nerille on tullut tavaksi lähteä liikkeelle heti, kun olen antanut "irti"-käskyn ja ottanut kapulan. Vieressä paikallaan pysymistä lupaan asti piti sitten treenata, ja pitää treenata jatkossakin.
- Kaukoja otettiin liikkurin kanssa n. 10 metrin matkalta. Vähän tuli eteenpäin sei-is vaihdossa ja toisessa seisomaan nousussa siirsi toista takajalkaa, mutta oli ihmeen hyvät vaihdot siihen nähden, ettei oltu tehty etukäteen vaihtojen "mustutusjumppaa".
- paikalla istumiset ja makuut meni hyvin - muistaakseni

Maneesissa tokottelut 30.12.
Kaksi tuntia ja viisi koirakkoa. Saman aikaisesti toinen koirakko treenaili maneesin toisessa päässä seuraamista tai hyppyä, kun toinen suoritti liikkuroituna muita toko-liikkeitä toisessa päässä.
Maneesi oli Nerille ihan uusi paikka ja siellä oli huumaava hevonpaskan haju, joten aloitettiin kontakti- ja seuraamistreenillä avustajan kanssa. Aluksi kuono tahtoi väkisin painua tannerta nuuskimaan ja siitä napakka kielto. Kun vaihdoin lelupalkan ruokapalkkaan, hevonpaskat unohtui - Nerillä oli armoton nälkä.

Seuraamisessa tahtoi hippusen poikittamaan ja nojaamaan lapaa mun jalkaan. Kokeilin korjata Nerin seuraamisasentoa koskemalla raipalla Nerin kankkuun- ei oikein toiminut - lantioon koskeminen toimi paremmin - mutta parhaiten toimi raipan pitäminen Nerin rinnan edessä - Silloin kulki ihan suorassa eikä nojannut muhun. Täytyykin kokeilla tuota keinoa uudelleen...
Käännökset vasemmalle hyviä, ja kun Neri oli hyvässä kohdassa ja kontaktissa, täyskäännöksetkään vasemman kautta ei olleet kaarroksia. Oven ohi mennessä, kontakti tippui ja Neri pyrki kohti ovea. Se ei näköjään viihdy sisätilatreeneissä kauhean hyvin.

Neri oli välillä autossa ja oli taas kovilla kierroksilla, kun tultiin sisään.

Aloitettiin liikkuroituna ruudulla - merkille hyin oikeaan asentoon, mutta äänteli liikkeelle lähtiessä. Ruudussa haki paikan tosi hienosti(oliskohan tämä vihdoin viimein mennyt jakeluun) ja maahan hyvin, mutta nousi liikkurin "käskystä" ja kun en saanut selvää Kaarinan "nousi" huudosta, menin onneton kutsumaan sen seuruuseen. Onneksi en sentään palkannut. -> Takaisin ruutuun maahan, lähdin kävelemään lenkkiä -  nousi jälleen - karjasin maahan- jatkoin kävelyä - meinasi kuulemma taas nousta, mutta päättikin ryömiä - menin palauttamaan paikalleen. Jätin damin takapalkaksi ja vihdoin pysyi paikallaan, että sain vaputtaa palkalle. Tätä sitten pari kertaa uudelleen.

Luoksetulossa jätin takapalkan ja vapautin ensin palkalle paikallapysymisestä. Neri tosin ei heti bongannut lelua vaan etsi varmaan ruokaa maasta. Sitten oli tarkoitus palkata takapalkalla seiso-pysähdyksestä, mutta kun se ei ollut tarpeeksi napakka, tehtiin koko luoksetulo loppuun asti. Maahanmeno oli parempi. Sivulle tullessa otti musta kimmokkeen kääntyessään.

Hieman seuraamista käskytettynä. Pk-seuraamiseksi kuullemma hyvää, toko-tuomarit ei ehkä tykkää... Ovea kohti kävellessä täyskäännös meni ihan pipariksi, kun Neri kyttäsi ovea. Piti ottaa käännös uusiksi namilla imuttamalla.

Ohjattu nouto - vasen kapula. Merkille hyvin, hyvä meno kapulalle, mutta ennen kapulan nostoa annetusta "ota"-käskystä huolimatta pyöräytti kerran kapulaa. Tämä täytyy ottaa työn alle.

Setin lopuksi vielä metallihyppy. Heitin ihan surkeasti - kapula osui melkein hyppyesteen tolppaan ja jäi tosi lähelle. Neri ulvahti liikkeellelähtiessä, kolautti vielä esteeseen, kalisutteli kapulaa palatessaa ja lähti ennen "kiitosta" liikenteeseen.... Tämä myös työn alle...
Harjoittelin vielä itse heittämistä palkaten Nerin paikallaan pysymisestä ja kontaktinotosta(äänähdys Neriltä kyllä pääsi :-/) - Ei hyppyä.

Paikallamakuut kaikki yhdessä. Neri ryömi mun perään heti jätettäessä - kävin palauttamassa paikalleen. Ryömi jälleen ennen kuin kerkisin piiloon - taas palautus paikalleen. Kävin palkkaamassa paikallaanpysymisesta muutaman askelen jälkeen pari kertaa, jonka jälkeen pääsin piiloonasti ja kyttäsin Neriä laudanraosta - Pysyi muuten paikalllaan, mutta kerran liikautti toista etutassua.

Tauon jälkeen tehtiin ohajatunnoudon kapulan nostotreeniä ja saatiin yksi hieno nosto huolimatta Nerin korkeista kierroksista(maneesissa oli kaikki koirat treenaamassa samaan aikaan... ja etenkin ne Miikun bortsut...)
Kaarina liikkuroi meille vielä tunnarin - Vauhdilla kapuloille, kuitenkin hyvä haistelu ja oman nosto, lähti normaaliin löysävauhtiseen palautukseen - aloin hihkua ja peruuttaa, jolloin sain siihen vauhtia. En oikein tiedä, kannattaako palautusta edes yrittää saada vauhdikkaammaksi... Ehkä Nerillä ei kovassa vauhdissa olisi aikaa pureskella kapulaa. :)

Maneesi on Nerille sentään miellyttävämpi treenipaikka, kuin halli. Alustan ihanat tuoksutkin unohtuivat nopeasti eikä haitannut Nerin keskittymistä. Maneesissa on enemmän tilaa palkata lelulla. Neri juoksi vauhdilla lelu suussa äristen kohti maneesin toista päätä, ja mun piti huutaa se tkaisin, ettei tule mitään konflikteja toisten koirien kanssa.

Ilmaisutreenit x 2

Su 11.12. treeniryhmän kanssa - Neri niin kovilla kierroksilla, että vaikka näki ensimmäisen lähellä olevan mm:n, juoksi ohi ja palatessaan yritti napata rullan vauhdissa, mutta epäonnistui. Palasi itse kyllä heti hakemaan rullan. Mä ihmettelin keskilinjalla, että mitä se oikein siellä touhuaa. :) Näytöllekin teki ison kaarroksen.
Loput kolme menikin sitten jo hieman rauhallisemmin. Hyvin toi rullan perilleasti ja lähti innokkaasti näytöille.

Tapaninpäivänä Arttu maalimiehenä
Meillä oli käytössä mun joululahjaksi saamat radiopuhelimet, jotka oli Artun mielstä tosi kivat, joten piti vähän ylimääräisiäkin pölpötellä! :)
Ensimmäisellä kerralla näytettiin Nerille mihin Arttu jäi, muut kolme kertaa Neri joutui oikeasti etsimään. Hienosti Neri otti joka kerralla rullan heti. Kerran rulla putosi, kun olin liikkunut keskilinjalla eteenpäin ja pölpöttelin, jotta Neri tietäisi missä mä menen. Puhuminen taitaa häiritä Nerin keskittymistä, ja kun lisäksi edessä oli ryteikköä, rulla oli pudonnut suusta juuri ennen ryteikön yli hyppäämistä.

Esineruutu x 3
Treeniryhmän kanssa la 17.12. Neri ei oikein aluksi millään uskonut, että ei etsitä heppuja vaan esineitä. Ensimmäistä kertaa oli vieraanhajuisia esineitä, joten kaikkien esineiden vienti näytettiin Nerille. Hyvin bongasi ja tarkensi vieraanhajuisetkin, kun ensimmäisen tohvelin jälkeen tajusi jutun juonen.

Tapaninpäivänä Artun avustamana ilmaisutreenin jälkeen kolme esinettä. Yksi jätettiin Nerin nähden takakulmaan, toisen Arttu jätti johonkin etualalle puoleen väliin aluetta ja yhden Arttu vei Nerin nähden etukulmaan. Arttu heitteli esinettä ilmassa viedessään ja se putosi maahan. Neri etsi melko kauan siitä paikasta johon esine oli pudonnut, mutta lopulta uskoi, ettei siitä löydy mitään ja jatkoi perälle asti. Sielläkin joutui tekemään töitä hetken, ennenkuin löysi. Seuraavaksi lähetin keskeltä, mutta Neri muisti takakulman esineen ja paineli sinne ja tuli hetken päästä kumihanska suussaan takaisin. Uudelleen lähetys keskivaiheilta ja tällä kertaa Neri lähti lähetyssuuntaan eikä mennyt kauaakaan, kun Neri löysi esineen.

Treeniryhmän kanssa to 29.12.
tylsästi taas kolme esinettä. Enimmäisen vienti etukulmaan näytettiin Nerille. Pienen kaarroksen ja hetken tarkennuksen jäkeen toi. Kaksi muuta oli valmiina, toinen keskellä takarajalla. Neri upposi hyvin sinne syvälle ja löysi nopeasti. Kolmas oli lähempänä lähetyslinjaa. Neri kävi kaukana etsimässä, pyöri lähelläkin, ja vähän kauempana sivussa. Teki kyllä kovasti töitä kokoajan ja välillä lisäksi patistin etsimään ja löytyihän se pikkupussukka lopulta.

Tarkkuusruutuja ja pudotettuja esineitä on myös treenattu muutaman kerran.
Neri on tosi näppärä tarkkuusruudussa ja selvästi tykkää siitä. Aloittaa "hilu"-käskyllä rauhallisen tarkan etsimisen ja on oppinut pysymään ruudussakin hyvin.
Pudotetun esineen jujun on myös hokannut nyt hyvin ja lähtee innokkaasti vauhdilla hakemaan. Kerran taisi juosta jopa liiankin innokkaasti, kun paineli hanskan ohi johonkin kaukaisuuteen näkymättömiin - Palatessa oli kyllä onneksi bongannut hanskan. Olen tähän asti näyttänyt kädellä suuntaa lähettäessäni, mutta se ei olekaan vissiin sallittua kokeessa, joten täytyy alkaa harjoitella ilman käsiapua.

Joulupäivänä jälkikin!

Metsässä kaikki lumet sulaneen - Sammalpohjalle tallasin reilun 100 metrin jäljen, kaksi keppiä. Neri odotteli kiven takana, vaikka aiemmin uhosinki, etten jätä sitä yksin kiinni metsään... Olin tosi nopea! :) Käytiin välillä kävelyllä jäljen vanhentumista odotellessa - ehkä 20 minsaa saatiin kulutettua. Huomasin, että Neri oli arvannut, mitä mä siellä oli tehnyt. Heti kun alettiin lähestyä paikkaa, josta lähdin jälkeä tekemään, Neri alkoi nuuhkia maata. Tuuli oli aika napakkaa(muualla kuulemma myrskysi, en mä sellasta huomannut) ja Neri kulki aikaajoin jäljen sivussa, mutta kummasti se kepit bongasi. Toisen kepin ohi se oli jo mennyt, mutta kiekkasi parin metrin päästä takaisin, nuuhki ja ja pyöri, talloi välillä kepin päälläkin, kunnes vihdoin sai tarkennettua. Siitä päästiin sitten antamaan loppupalkka.

Metsään mennessä tuli vastaa muutama ihminen narttukoiransa kanssa. Koira oli vapaana, joten päästin Nerinkin vapaaksi. Koiralla oli kuulemma juoksu lopuillaan, joten vähän arvelutti. Kerran toinen koira ärähti Nerille vähän napakammin kauempana, jolloin Neri juoksi uikuttaen mun luokse: "Mammaaaaa, toi oli mulle ilkee!"

Tämä olikin sitten vuoden viimeinen päivitys! Hyvää uuttavuotta!

Täytyiskö tehdä yhteenvetoa vuoden treenisaavutuksista, verrata niitä vuoden alussa suunnitelluihin tavoitteisiin ja kirjata uuden vuoden tavoitteita, jotta pääsee taas vuoden lopussa katsomaan, onko tavoitteisiin päästy, tai edes lähelle :)

Äh, taas yksi 0

Launataina tokokokeessa SDP-hallilla Marjamäessä

Kotikenttä, ja arvelin, että kun Neri on tottunut siellä käymään kierroksilla, niin varmaan käy nytkin....
EVL-luokka alkoi puolilta päivin, niin kerkesin käyttää Nerin lähes puolentoista tunnin vaapaanajuoksulenkillä ennen koepaikalle menoa. Kuvittelin väsyttäväni koiran, mutta olikin lopulta itse aivan poikki.
En vienyt Neriä sen neljän ja puolen tunnin aikana, minkä homma kesti, missään välissä autoon, vaan pidin sen kokoajan hallissa - mitä nyt välillä käytin ulkona asioilla. Selvittiin kokeesta ilman ääntelyä!!!! Jeeeeees, todellakin!

Koirakoita oli ilmoittautunut EVL:ään 13(yksi ei tullut) ja meillä oli  nro 10. Koe pääsi alkamaan hieman etuajassa, joten aloitettiin yksilöliikkeillä:

Metallihyppy 7 - Neri sylki mun vieressä kapulan suustaan juuri ennen käskyä, niin että se lensi reilun puolen metrin päähän. Onneksi sentään yletyin siihen.
Z 9,5 - Koira kuulemma hieman seilasi seuraamisessa
Tunnari 8 - Hyvä haistelu! Hidas palautus ja kapulan mälväämien pudotti pisteitä
Kaukot 8 - Muuten loistavasti, mutta alussa jouduin antamaan maahanmenossa kaksoiskäskyn -Todella harvinaista Nerille. Sitä näytti kyllä tapahtuvan monelle koirakolle. Arvelisin, että seinässä huriseva puhallin häiritsi

Piiiiiiiiiiiiiiiiiiiiiiiiiiiiiiiiiiiiiiiiiiiiiiiiiiiiiiiiiiiiiiiiiiiiiiiitkä tauko

Ohjattu 0 - Arvonnassa vasen(tietenkin, kun se on meille vaikeampi) Neri lähti hyvin vasemmalle, mutta koukkasi yht'äkkiä keski kapulaa kohti - Multa meni pasmat sekaisin ja päästin taas epämääräisen rääkäisyn!! Neri pysähtyi aivan keskikapulan eteen, mutta oli niin hämmentynyt, ettei osannut toisella käskyllä lähteä vasemmalle kapulalle vaan palasi mun luo. Tuomari pyysi armollisesti ottamaan uudelleen koko homman, ja kyllähän se sitten osasi - eikä edes pyöritellyt kapulaa ennen nostoa...
Seuraaminen 5,5 - Aaamen! :D  Tuomari: "Teit täyskäännöksissä kolmen metrin U-käännökset" Minä: "Älä nyt sentään liioittele" Tuomari: "Kyllä, minä oikein seurasin sitä!" Sitten se oikein näytti jaloilla sivuttain kaksi asketa askeltamalla, kuinka laajoja kaarroksia mä muka tein. Ei siinä sitten auttanut muuta, kuin nyökytellä, tai siitä ei olisi tullut loppua! :D  Lisäksi koira painosti koko ajan. Piti kyllä hyvin paikkansa.
Olin tyhmä, kun tein vasemman kautta kaikki täyskäännökset, vaikka Neri tosiaan oli mun "tiellä"!
Ruutu 9 - Käytettiin samaa merkkiä, kuin ohjatussa, mutta eri suunnasta. Neri ei onneksi jäänyt siihen ohjattuun "kiinni"! Vauhdilla ruutua kohti, seis-käskyllä pysähtyi hypähtäen takajalat ruudun ulkopuolelle takareunasta. Pienen harkinnan jälkeen "tu-maa"(ei voinut jäädä katsomaan, lähteekö tuolla tu-käskyllä liikkeelle, muuten olisi ehtinyt ulos ruudusta) ja sain kuin sainkin Nerin jäämään ruudun sisään, tosin aikas lähelle etureunaa. Loppu hyvin!
Luoksetulo  9 - Vauhtia oli, kuitenkin ihmeen hyvät pysähdykset. Tuomarilta jopa kommentti: "Parhaat pysähdykset tässä kokeessa" Oho! Piste lähti Nerin "mittarimatoryöminnästä". Onneksi ei ehtinyt liikauttaa, kun vasta takajalkoja - seuraavaksi olis liukuneet etujalat eteenpäin....

Pakalla istuminen 10 - Oli täytynyt istua paikallaan, koska tuomari oli tosi tarkkana
Paikalla makuu 10 - Jes!
Nää paikallaolot ei ollut mitenkään itsestäänselvyyksiä hallissa - Neri on treeneissä lähtenyt mun perään, ryöminyt, noussut...

Yhteensä 244 p ja EVL2

Täytyy nyt vielä tosiaan ihmetellä, miten Neri oikein pystyi olemaan kokeessa hiljaa! Mä en millään vieläkään tajua sitä - se kun on äännellyt kaikissa treeneissä sekä hallissa että ulkokentällä!

Seuraavana päivänä treeneissä samassa hallissa Neri oli taas ihan toivoton. Se kyttäsi toisia koiria, vinkui, vonkui ja ulvahteli, olisi halunnut bortsujen perskarvoja nyppimään... Vein sen välillä autoon rauhoittumaan. Ja enimmän osan aikaa oltiin hallin nurkassa yrittämässä rauhoittumista, mutta se ei yksinkertaisesti onnistunut....
Treenaaminen on yksinkertaisesti mahdotonta, kun Neri on sillä tuulella. Välillä tuntuu, ettei kannata edes yrittää, mutta sitten se yllättää mut täysin kokeessa.
Mä olin niin tyytyväinen Nerin ääntelemättömyyteen, ettei mua edes jaksanut harmittaaa kakkostulos :) Noita liikkeitä voi treenata, mutta sitä ääntä ei tahdo saada treenaamalla millään pois... Ne on ne hermot, ne hermot...

2x jälki

Jälkeäkään ei ole pystynyt harrastamaan, kuin viikonloppuna. Pimeä tulee jo ennen kuin kerkiän töistä kotiin.
Kahtena sunnuntaina ollaan sitten aamupäivällä pienesti yritelty

27.11 pellolla noin 200 metrin jälki
Neljä keppiä, yksi kulma oikealle, kaksi pelto-ojan ylitystä ja yksi melko tiukka kaarros vasemmalle. Jälki vanheni noin puoli tuntia.
Neri lähti innolla jäljelle ja menikin tosi hienosti. Kulmassa meni yli, etsi jälkeä vasemmalta ja kun ei löytänyt, katsoi mua kysyvästi. Seisoin vaan paikallani ja odotin.... ja Neri peijooni meni seisomaan mun selän taakse tyyliin "hoida tilanne". "Heeei, etsi jälki!" No etsihän se sitten sieltä oikealtakin ja sitten jatkettiin vauhdilla kuono maassa. Ojia Neri ei edes huomaa ja kaarroskin meni hienosti eksymättä. Ja kaikki kepit nousi! Ja me taidettin ajaa se jälki puolet nopeammin, kuin mä sen tallasin :D

Tänään 4.12. metsässä noin 150 metrinen jälki
Kolme keppiä ja pari kulmaa sammalpohjalla. Ajamaan lähdettiin jotain 15 minsan päästä. Neri lähti hirveällä vauhdilla, jouduin jarruttamaan oikein voimalla. Ensimmäinen keppi nousi ja sen jälkeen meno rauhoittui. Ensimmäisestä kulmasta meni taas suoraan ja Neri joutui etsimään jälkeä kauan. Mä en muistanut missä se meni, joten en onneksi voinut auttaa. Siinä oli sitten sotkettu sikin sokin ja ajattelin, että toivotonta enää, mutta yhtä äkkiä Neri lähti painaltamaan suurinpiirtin oikeaan suuntaan. Arvelisin, että se oli saanut seuraavasta kepistä ilmavainun :D. Hienosti nousi keppi ja sitten jatkettiin kunnes....

Häh, mistä tuo tupsahti?
...viereen ilmestyi vapaana jämtlannin pystykorvan näköinen koira. Nerillä nousi karvat pystyyn ja pääsi murina, mä juttelin rauhoittavalla äänellä, ja kun Neri oli hetken tuijottanut toista koiraa, epävarmuus vaihtui kiinnostukseksi.
Toinen koira ei ollut yhtään agressiivinen. Hetken päästä näkyviin ilmestyi isäntäkin iloisessa humalatilassa. Sille ei mennyt ollenkaan jakeluun mun selitys, että koiralla oli jäljenajo kesken. Se vaan ihmetteli, miksi pidän koiraa kiinni metsässä! :D Ei siinä sitten auttanut muu, kuin päästää Neri vapaaksi ja juoksentelemaan toisen koiran kanssa. Tosi hienosti tulivat juttuun, vaikka toinen koira olikin narttu. Neri leikki sen kanssa samalla tavalla kuin kotona Hukin kanssa - piti samanlaista leikkiärinää ja välillä heittäytyi eteen alistuvin elein ja välillä hyppi niskan päälle.
Varmaan tunnin siinä meuhkasivat samalla, kuin mies esitteli mulle metsässä olevan lähteen. Talutushihnaa sillä ei ollut ollenkaan mukana, mutta oli sillä eväspullo :DDDD
Mulla oli tosiaan vaikeuksia välillä ymmärtää sen jutunjuoksua. Ja taisi olla puolin ja toisin, ei mieskään mun puheita aina tajunnut, mutta hauska mies se oli silti. Oikeastaan ihan mukava tapahtuma kaikkinensa.

Jäljestys jatkukoon...
Lopulta läksin takaisin jäljelle hakemaan muovinauhat pois - alku, toinen kulma ja loppu oli merkattu. Kun tultiin Nerin kanssa kohtaan, jossa keskeytys tuli, Nerillä ikäänkuin syttyi lamppu, joten ajattelin, että jatketaan sitten jälki loppuun, vaikka olikin aika kauan vanhentunut.
Mä luulen, että Neri tiesi, että vielä olis keppi jossain, kun se on tottunut, että lopetetaan keppiin ja palkkaan. Jäljen ajo ei ollut mitenkään kauhean täsmällistä, mutta hienosti hoiti kulman ja jatkoi hieman jäljen sivussa myötätuulen puolella, kunnes tultiin kepille - nousi kuin nousikin ja Neri sai loppupalkkansa! :)

2 x hakuilut

La 26.11. Birgitan polulla kolmen koirakon voimalla.
Nerille neljä maalimiestä ja yksi tyhjä.
1. mm Liisa N kulmassa ääniavulla. Oli Nerille vieras mm, ja Nerin mielestä kai väärässä paikassa, kun haukkui muutaman haukahduksen. Palatessa keskilinjalle polulle ilmestyi kaksi vierasta henkilöä ja niillekin Neri puhahti.
2. mm Liisa L kulmassa valmiina, vähän ylisyvällä. Hienosti löytyi. Palatessa ei kiinnittänyt enää mitään huomiota keskilinjalle jääneisiin vieraisiin vaan oli täysin keskittynyt työhön.
3. mm valmiina - Hyvin.
Liisa L siirtyi etukulmasta takarajaa pitkin ja tuli pois alueelta tehden Nerille hajuapuja tyhjä tekemiseen. Neri upposi syvälle, mutta lähti "hajutunnelissa" taaksepäin. Huhuilin, jolloin Neri kääntyi ja eteni takarajalla eteenpäin, etsi kovasti Liisaa matkalla kaskilinjalle, eikä reagoinut mun "hienoa, tänne" huhuiluun. Lopulta tuli keskilinjalle, muttei mun luokse vaan Liisan, ja oli ihan onnessaan, kun löysi vihdoin alueella hortoilleen kadonneen :)
Viimeinen mm näkölähtönä. Käänsin Nerin pois, kunnes mm ehti piiloon. Neri lähti innoissaan, mutta "törmäsi seinään" noin 30 metrissä ja jai siihen siksakkaamaan edestakaisin vähäksi aikaa. Lopulta eteni maalimiehelle asti.
Lopuksi Neri kävi moikkaamassa keskilinjalla odottaneet vieraat, jotka oli jotain partion johtajia ja odottivat polulta tulevaksi laumaa partiolaissuunnistajia. Onneksi ehdittiin alta pois! :)
Oli hienoa huomata, ettei Neri mennyt lukkoon alueelle "tunkeutuneista" vieraista ihmisistä.

La 3.12.hakuilu
Nerille neljä maalimiestä ja kaksi tyhjää: mm mielikuvana - tyhjä mielikuvana - mm ääniavulla - tyhjä - mm - mm.
Nerille näytettiin etulinjalla henkilöiden lähtö alueelle. Tyhjälle puolelle lähes alueen perälle asti. Sillä aikaa kun Neri haki ensimmäisen mm:n toisesta kulmasta - hyvin hakikin, Marja-Leena käveli toiselle puolelle "laatikon". Neri juoksi hienosti koko laatikon ja oli taas ylen onnellinen löytäessään Merja-Leenan keskilinjalta. Seuraava mm ääniavulla - hyvin. Seuraavalla tyhjällä Neri upposi hyvin takarajalle asti ja huhuilin vähän liian aikaisin "hienosti", jolloin Neri tuli heti suorinta tietä mun luokse, eikä edennyt takarajalla. Täytyy oppia odottamaan vähän aikaa ennen kiittelyä ja antaa Nerille mahdollisuus tehdä omia ratkaisuja.
Seuraava mm valmiina. Neri lähti tosi innokkaasti hakemaan, vaikka oli tyhjä alla. Upposi suoraan ja syvälle, mutta hetken päästä palasi - Uusinta lähetyksellä löysi. Neri oli ensimmäiselläkin kerralla käynyt pitkällä, mutta kun ei ollut osannut kääntyä alueella eteenpäin vaan palasi samaa tietä takaisin, eikä tuulen suunta auttanut, jäi maalimies löytymättä.
Viimeinen olikin sitten tuulen puolella ja Neri oli jo paluumatkalla keskilinjalle nenä pystyssä. Oli alunperin tarkoitus antaa viimeiselle helpotukseksi ääniapu, mutta sitä ei sitten tarvittu.
Kivasti meni!