Paparazzi oli iskenyt tokokokeessa

Millonkohan tääkin kuva on napattu, kun mä näytän noin tuimalta. Varmaan jotain epätoivoisia ajatuksia päässä...! :D  Onneksi koira on sentään rentona ja rauhallisena.

Nyt mä keksin! Tää on varmaan ennen paikkamakuu -liikettä otettu.  No, ei oo ihme että on huolestunut ilme! ;-) Kiitosta vaan kuvaajalle... ehh... :-/ Eipä meistä kokeissa ennen kuvia olekaan, kun en huoli meiltä muita sinne mukaan häiritsemään!

Ruutua ja idaria

Tajuaako se jo muka oikeesti

...mikä se ruutu on? Olin Sääksjärvellä hiekkakentällä Nerin kanssa sillä aikaa, kun pojalla oli peli keinonurmikentällä. Upeaa! Paljon tilaa, kun kotipihaan ei millään saa ruutusysteemeitä täysillä matkoilla. Laitoin Nerin paikkamakuuseen siksi aikaa, kun rakensin ruutua. Alku oli hankalaa, kun lähistöllä oli pari varista ja Neri tuijotteli niitä. Kun kielsin, sen lihakset jännittyivät valmiina ylösnousuun ja alkoivat vapista, mutta koira pysyi maassa. Katsoin parhaaksi jättää sen yksin niitä lintujansa tuijottelemaan ja läksin rohkeasti 30 metrin päähän ruutua väsäämään. Pysyi kuin pysyikin!
Jätin ruutuun palkkakupin, lähetin Nerin sinne täyden 25 metrin päästä ja Neri juoksi suoraan ruutuun. Menin vielä palkkakupin lisäksi palkkaamaan itse koiran ruutuun. Pari uusintaa vielä ja innolla meni. Maahanmeno harjoitus noin puolesta välistä matkaa ja siihen päälle ruudun loppujutut. Vauhdilla Neri tulee viereen ja jarrutus on vielä vähän myöhässä mutta kyllä se pian toistojen kautta oppii. Vielä on nami kädessä ja se tupsahtaa suuhun, kun koira on oikeassa seuraamispaikassa. Välillä otettiin pari metallikapulan noutoa. - Mä olen surkea heittämään sitä, etenkin palkkanameista mähläisillä käsillä. Kapula lensi miten sattuu. Tarvin harjoitusta! :) Neri haki muuten hyvin, mutta paluuseen tarvi vähän innostamista, että tuli laukalla takaisin.
Noutojen jälkeen kokeilin ruutuun lähetystä eri suunnasta kuin aiemmin. Ei palkkaa ruudussa. Neri lähti ruudun oikean puolen tötsiä kohti ja kääntyi noin kymmenen metriä ennen ruutua keskustaa kohti. Vau, joko se muka oikeasti tajuaa mihin sen pitää mennä??? Kehuin, kun koira oli ruudussa ja juoksin palkkaamaan sen ruhtinaallisesti.
Lopuksi päätin kokeilla "idioottirinkiä". Tätä olen kerran keväällä kokeillut ja Neri toimi hienosti. Nyt ei! Se liikkuin mun kierroksen tahtiin, hyvä ettei ollut seistessä kokonaan ympäri, kun olin kierroksen tehnyt. Maatessaankin liikutti etutassuja ja väänsi vartaloa kieroon, sama istuessa. Paikallaan pysymisiä alettiin sitten työstää ihan askel kerrallaan palaten palkkaamaan täydellisestä liikkumattomuudesta ja alkoihan se tajuta, mitä siltä odotettiin! :D

AVO1 plakkarissa :)

Kangasalla AVO1 - 181 p, KP ja 2. sija - Tuomari Marja Ala-Nikkola

Jänskätti taas aamulla, niin ettei ruoka maistunu. Miksköhän näitä pitää aina näin jännittää?!!? :)

Vaikka uhosinkin, että perjantaina en tee mitään tokoon viittaavaakaan, niin pakko oli ottaa muutama estehyppy, kun torstain treeneissä kentällä Neri meni taas ihan esteen sivuun ja ja sen lisäksi oli kuono esteen kohdalla. Siitä on todellakin mahdoton koiran älytä tulla takaisin esteen kautta hypäten. Eikä lisäksi edes istunut ekalla käskyllä. Huomasin, että Neriä ei kannata hyppyyttää liian läheltä estettä - Hypystä tulee lyhyt ja koira on liian lähellä estettä, että sivuun kiepsahtaessa tulisi hypyn kautta takaisin. Aloitan hypyn n. 3 metrin päässä esteestä.
Hyppyjen lisäksi treenattiin luoksetulon pysäytyksiä, mutta eipä auttanut...

Kokeen pisteet
Paikalla makaaminen  10
Seuraaminen taluttimetta 9 - poikitti välillä, perusasennot kuitenkin suorat
Maahanmeno seuraamisen yhteydessä 10
Luoksetulo 5 - meni läpijuoksuksi. Neri ei hidastanut "seis"-käskystä yhtään, alkoi vaan ottaa pidempiä laukkaloikkia -> Tätä täytyy nyt jotenkin työstää (päätin jo vaihtaa pysäytyssanan)
Seisominen seuraamisen yhteydessä 10
Noutaminen 9 - laukkasi vauhdilla reilun metrin noutokapulan ohi, siitä piste pois, toi reippaalla laukalla takaisinkin (jälkihuomio: hetkinen, miksi tosta putosi piste, kun sännöissä sanotaan, että kapulan "etsimisen" ei pitäisi pudottaa pisteitä? :D vai työskenteliköhän Neri yli-innokkaasti kapulaa ottaessaan? Nätisti se sen taisi ottaa. No, ei väliä, kun ei se vaikuttanut lopputulokseen!)
Kauko-ohjaus 10 - tässä olin epävarma, kun viimeeksi meni nollille ja ennen meidän vuoroa kokeilin tätä... ja Neri ei noussut mokoma ylös edes toisella käskyllä. Otin pari kertaa ihan läheltä namilla ja ylikehuilla palkaten ja jätin sitten "herran haltuun"
Estehyppy  10 - istui hyvään paikkaan ja suoraan JES ja siitä kaunis paluu!
Kokonaisvaikutus 10 - olin itse suht rento ja muistin kehua koiraa välillä :)

Vähäks mä hihkuin ja nappasin Nerin syliin, kun päästiin kehästä ulos! :D

Kirjotellaanpas välillä meidän touhuista

Johan oli hässäkkä

Läksin tänään töiden jälkeen koirien kanssa lenkille. Kun pääsin tien yli kevyenliikenteenväylälle, naapurin likalta (aikuinen) pääsi karkuun kaksi isoa uroskoiraa, sakemanni ja valtava sekarotuinen, ja ne syöksyivät täydellä vauhdilla meitä kohti. Neri rähisi sakemannin kanssa ja Huki seropin. Otin tilanteen rauhallisesti... kunnes Huki makasi maassa ja seropi puri sitä kurkusta ja ravisteli. Karjasin ensin: "NYT IRTI!" ja kun se ei tehonnut tarrasin enempään harkitsematta kahdella kädellä seropia niskasta kiinni ja revin sen irti Hukista. Mutta Hukipa ei ollut luovuttanut, vaan alkoi pureskella seropin takajalkoja ja mulla oli täysi työ pitää sen hampaat erossa Hukista! Neri ja saku kuulemma vaan rähisivät toisilleen ja kiersivät ympyrää. Mun poika oli nänyt sen yläkerran ikkunasta. Mä en voinut keskittyä niihin, kun oli keskityttävä toiseen tappelupariin. Tein siinä äkkiä arvion, että uroksen kanssa Neri varmaan selvittää välinsä paremmin ja tunsin sen sakun ennestään - kova rähisemään, muttei loppujen lopuksi mikään paha poika. Seropin luonteesta en tiennyt mitään ja Huki oli siinä parissa todellakin pahasti altavastaaja. Kun koirien emäntä ehti paikalle, mä roikun yhä seropin niskassa ja Huki pureskeli edelleen sen takajalkoja. Neri ja saku olivat jo hiljaa ja tuijottelivat vaan toisiaan, Nerillä ainakin karvat pystyssä ja irvistelläkin vielä taisi. Kun saatiin koirat kiinni, alkoi taas hirveä rähäkkä, kun kaikki koirat alkoivat taas haukkua ja rähistä. Sillä likalla oli täysi työ pitää koiransa paikallaan, ne isot urokset veivät sitä kyllä 6-0. Suoraan sanoen mä jouduin pakenemaan paikalta, kun sakun hampaat taas loksui Nerin kuonon edessä. Jälkeenpäin nauroin tapaukselle... kun olin ensin tarkastanut kummankin koiran mahdollisten hampaanjälkien varalta. Saattoipa ehkä jopa olla sivusta katsoen hieman koomisen näköistä. :) Mutta sen huomasin tuosta tapauksesta, että Neri ei ole ainakaan kovin "sätky". Kun tilanne oli ohi, se palautui hetkessä normaaliksi. Saas nähdä muistaako seuraavan kerran koirat tavatessa. (MUISTAA! :D)

Koirien uusi tarha on valmis. Hieman se myöhästyi Nerin juoksua silmällä pitäen, mutta kun juoksu tuli kuukautta "liian aikaisin". Huki alkoi naapurin koiran juoksun aikana karkailla vanhasta tarhasta, kun hoksasi, että sieltähän pääsee aidan ali, kun vaan tunkee päänsä sinne ja vähän venyttää verkkoa. Nyt ei enää pääse -yli eikä ali! Paitsi Neri vois päästä yli, kun koppi on noin lähellä aitaa, jos vaan uskaltaisi hypätä! :) Tarhaan on istutettu pensaita ja rakennettu Hukille terassi, jonka alle se pääsee makoilemaan.

Treenailut:

Agitreeneissä ollaan käyty tässä välissä kaksi kertaa. Edellis maanantaina mä turhaannuin omaan osaamattomuuteeni täysin! Neri on taitava ja seuraisi kyllä ohjausta, mutta kun se vauhti on niin kovaa, että mä en kerkiä keskittyä. Jotain kohtaa höylättiin ja höylättiin ja kun keskityin saamaan sen oikein, en muistanut yhtään mihin seuraavaksi piti ohjata. Lopuksi saatiin sentään hienosti onnistunut suoritus niin saatiin päättää siihen.
Viime maanantaina treenit menikin sitten tosi hienosti ja jäi tosi positiivinen mieli. Alkoi jopa tuntua, että enkä me joskus tulevaisuudessa päästään treenaamaan kokonaisia ratoja. Neri seurasi hienosti ohjausta, ja antoi jopa anteeksi mun pienet virheet. Sen huomasin, että Neriä ei kannata viedä autoon sillä välin, kun toiset koirat treenaa, vaikka se kerääkin kierroksia toisten katselemisesta. Se toimi paljon huonommin toisen session aikana - se oli tavallistakin levottomampi eikä kuunnellut mun äänikäskyjä vaan juoksi mun luo, jos en ollut ohjaamassa eteenpäin.
Ohjaaminen alkaa pikkuhiljaa sujumaan, mutta vauhti ja täsmällisyys on sitä luokkaa, että rimoja tulee alas, jotta kolisee. Kontakti esteillä otettiin käyttöön hihnalla varmistus pysäytykseen.
Hakutreenit jää tänään väliin, kun tulin itse kipeäksi, mutta viime keskiviikkona yritettiin treenata Nerin kanssa alueen perälle menemistä ja siellä etenemistä, kun tuuli kävi sopivasti keskilinjan suuntaan. Maalimiehet, viisi kappaletta, näyttäytyivät takarajalla, käänsin Nerin pois päin ja maalimies eteni kymmenen-kakskymmentä metriä. Tämä ei ihan kauhen hyvin sopinut Nerin luonteelle. Sen epäluulo taas heräsi, kun maalimies ei ollutkaan siinä paikassa, missä sen oli nähnyt - Tosi varovasti Neri eteni takarajalla. Muutenkin se tuntu jotenkin laiskalta. Näitä kuitenkin jatketaan ja voitais vaikka ottaa lisäksi ääniapu. Jos mm huutais vaikka Nerin nimeä, Neri "tietäis", että siellä on joku tuttu.
Tokossa Neri on piristynyt huomattavasti ilmojen viilennyttyä. Levekin treeneissä on käyty kentällä kesätauon jälkeen nyt kolme kertaa. Paikallamakuussa Neri pysyy hyvin, mutta heittää jossain vaiheessa lonkalle. AVO hyppyä treenillaan nami esteen takana, jotta Neri oppisi jäämään esteen taakse, eikä siirtyisi sivuun. Aluksi laitoin namin liian lähelle ja Neri yritti kääntyä ympäri jo esteen päällä, jolloin takajalat osuivat esteen tolppaan. Agilityn aloittaminen juoksutauon jälkeen on tuonut vanhan ongelman hyppyyn takaisin - Neri hötkyilee ennen hyppyä.
Seuraamisessa on saatu kontakti takaisin, joskaan ei  täydelliseksi. Paikka on suht hyvä, mutta välillä Neri seilaa ja osuu mun jalkaan. Jäävissä Neri on muuten hyvä, mutta välillä asento on vähän vino, jos koira on seurannut huonossa asennossa. Luoksetulossa Neri tulee reippaalla laukalla, eikä pysäytystreeneistä huolimatta ole alkanut ennakoimaan. Välillä otetaan kuitenkin läpijuoksuja. Noudoissa Neri on välillä tosi taitava ja laukkaa myös palatessa, usein miten tulee ravaten. Sivulle tulossa Nerin kaula pökkää monesti mun reiteen -> Olen laittanut käden nyrkkiin reidelle ja Neri on törmätessään kopsauttanut päänsä siihen -> Sivulletulo on vähän parantunut! :) Yksi vaihtoehto tämän korjaamiseen olisi tietysti takakautta kierrättäminen. Kaukot myös toimii hyvin - jos Neri vaan keskittyy.
Ihan hyvä tästä on lähteä lauantaina AVO-luokan kokeeseen. Torstaina kentällä on treeneissä vielä kisamuotoiset suoritukset mutta perjantaina ei sitten enää tehdä mitään tokoon viittaavaakaan. :)

Juoksut juostu

Juoksu meni, JES! Juoksu kesti onneksi taas vain kaksi viikkoa. Kyllä huomas, milloin juoksu loppui, kun Hukin mielenkiinto lopahti kuin seinään! :D Sen jälkeen Neri ahdisteli vuorostaan Hukia ja Huki ärisi Nerille kyllästyneenä, ja Neri sitten ärisi takaisin. Melkosta rähinää kuului pari päivää. Nyt molemmat on rauhoittuneet normaalille tasolleen.
Tänään olevaan TOKO-kokeeseen jätin kyllä ilmoittautumatta, kun en voinut olla varma juoksun ohimenosta.

Karvat lähti kyllä juoksua ennen aikas lahjakkaasti: housut ja kauluri hävisivät.... Mutta on ne jo kasvaneet huomattavsti ja toivottavasti kerkiävät kasvaa 4.9. Tampereen ryhmänäyttelyyn mennessä holskumaisen näköisiksi!
Hakuilu ke 11.8. Birgitanpolun läheisyydessä Sääksjärvellä
Paikka oli koiralle uusi. Lievä tuuli kävi vasemmalta. Alueella oli polkuja, joten polun ylitysharjoituksia tuli pari kappaletta. Nerille neljä maalimiestä. Ensimmäinen valmiina vasemmalla etukulmassa. Neri teki pienen kaarroksen oikealle maalimiehelle mennessään, löysi kuitenkin hyvin. Toisen maalimiehn lähtö oikealle näytettiin Nerille ennen ensimmäiselle lähetystä, mennessä lähti matkalla olevaa poikki-polkua pitkin pätkän matkaa vasemmalle, haistoi sitten maalimiehen ja jatkoi sinne. Kolmas lähellä keskilinjaa heti polun jälkeen mättään takana kontallaan. Neri lähti taas polkua pitkin vähän matkaa, kunnes haistoi (vai näki?) Tapion maastohousujen vuoraaman ahterin. :D Ei onneksi kummastellut sen enempää tai pitänyt epäilyttävänä Tapion kummallista kumaraa asentoa. Neljäs maalimies melko kaukana pomppuna. Mulla oli vaikeuksia bongata epätoivoisena huitovaa maalimiestä metsästä, mutta katsoin Neriä ja suuntasin katseen sen katseen suuntaa. No, jo Neri mennessään unohti, missä oli maalimiehen nähnyt, niin tuli sitten siinä tarkastettua pahvilaatikkopiilo matkalla. Hyvä treeni!

Tokoa treenailtu siinä sivussa epämääräisen suunnittelemattomasti

Ruutua on yritetty saada koiran tajuntaan. Ei Neri oikeasti ollu tajunnut, mikä se ruutu oikein on, juossut van innokkasti eteenpäin tietäen, että siellä on jossain ruokaa. Tein sitten ruudusta pienen ja laitoin sinne noin metrin sivuiltaan olevan peitteen ajatuksena, että Neri bongais, että täytyy olla siellä tötsien keskellä. En tiedä, onko se vieläkään oikein menny jakeluun. Eilen oli aika lämmin ilma ja Neri laiskana koirana kävi aina istumaan ruutuun päästyään, enkä tiedä onko se luvallista, ja aloin jo vähän hiiltyä. Lopulta sain sen jäämään seisomaan ja äkkiä hirmu kehut ja lopetus.
Tänään ensimmäistä kertaa ruutua kohti juostessaa Neri yht'äkkiä alkoi hidastaa ja pysähtyi lopulta istumaan kesken matkan... Mä kattelin ihan äimistyneenä, mikä ihmeen juttu toi nyt oli??? - Ruudussa oli kuitenkin palkka, jonka Neri oli nähny mun laittavan sinne! Pyysin Nerin takaisin luokseni ja lähetin uudelleen, sitten se juoksi sinne suoraan ja vauhdikkaasti. Tein muutamia lähetyksiä. Nyt neri pysyi seisomassa joka kerta. Sitten vielä erikseen pari maahanmenoharjoitusta ruudussa, meni hyvin maahan liikkumatta eteenpäin. Ja vielä pari ruudusta seuraamaan tuloa - pihassa on vaan tähän turhan vähän tilaa. Ensimmäisellä kerralla Neri juoksi vähän ensin ohi, toisella tuli suht hyvin seuraamiseen.
Avoimen hyppyä treenattu silloin tällöin pihalla ollessa, välillä istumiseen asti siitä palkaten, välillä vain paluuhyppyä ja välillä koko homma. Neri edelleen kiepsahtaa hypyn jälkeen esteen sivuun, mutta on vissiin jo natsannut sen, että takaisin pitää kuitenkin tulla esteen yli. En ole ihan varma... :-/
On laiskottanut melkoisesti seuraamisen treenaaminen, mutta muutaman kerran on vähän treenattu kontaktin pysymistä liikkeellelähdöissä ja käännöksissä. Aikas heikkoa!
Parin viikon päästä on meidän seuraava AVO-yritys Kangasalla. Samaan aikaan olisi ollut holskujen rotumestaruus tokot Hämeenlinnassa, mutta päätin osallistua lähempänä olevaan kokeeseen, kun ei me mitään mestaruuksia olla tavoittelemassa, vaan 1-tuloksia! :) Nyt täytyy ottaa itseään niskasta kiinni ja alkaa innostamaan koiraa seuraamiseen ja saada sekin koiran mielestä kivaksi liikkeeksi! Myös noutojen paluuta täytyy saada reippaammaksi.

Jumitus helpottanut, juoksu jatkuu

Selkä näyttäisi olevan nyt parempi

Selän jumitus helpotti onneksi parissa päivässä. Mökillä  Neri ui innoissaan ja juoksi jo niinkuin ennenkin. Toki siellä vielä tuntuu lihaksissa arkuutta, kun vetää kättä pitkin selkälihaksia, mutta liikkuminen sentään on normalisoitunut ja koiran mieliala kohentunut.

Hieronnan nukuttama koira 

Juoksut haittaa harrastuksia
Juoksun takia jäi harmitukseksi Haminan holskujen koulutusviikonloppu väliin. Olis ollu aiheena etsintä ja viesti. Etenkin viestiä olis ollu mielenkiintoista kokeilla ja nähdä kuinka sen treenaaminen kannattaa aloittaa. Ensin harkitsin mukaan menemistä juoksusta huolimatta, mutta tarkemmin asiaa mietittyäni päätin kuitenkin jäädä pois syystä:
1. muutenkin leireillä koirat ovat paljon autossa tai häkissä ja juoksun takia Neri olis joutunu olemaan luvattoman paljon -2. Neri on kiinnostunut kaikenmaailman hajuista joten etsinnän treenaamiseen ei varmaan olisi ollut kauheasti motivaatiota ja -3. Neri olisi häirinnyt myös muiden koirien keskittymistä, erityisesti urosten!
Ja juuri tuli ilmoitus, että mahduttais 14.8. Kangasalan toko-kokeeseen mukaan ja nyt taas punnitsen kannattaako ilmoittautua vai ei, onko juoksu viikon päästä ohi vai ei???? Koe on vajaan kolmen viikon päästä vuodon alkamisesta, mutta kun viimeeksi Nerin vuoto kesti vain kaksi viikkoa, eikä sen jälkeen uroskoiratkaan olleet siitä kiinnostuneita. Että se on siinä ja siinä! Jos ilmoittautuisin vasta maanantaina... :-/
Toisekseen, jos nämä helteet jatkuu vielä ensi viikonloppuun, Neri on taas ihan vetämätön ja suoritukset on sitten sitä luokkaa. Eilen yritin innostaa koiraa seuraamis- ja kontaktitreeneihin, mutta koira laahusti läähättäen pää alahaalla perässä eikä pallo ja namit kiinnostaneen. Mulkoili vaan mua tympääntyneen näköisenä. Vähän myöhemmin jalkapallokentän reunalla varjopaikassa oli jo paljon parempi tatsi.

Hakutreeneihin onneksi sentään päästään, ja ne menikin viime keskiviikkona todella hyvin
Treenit oli jälleen Birgitanpolun varressa. Oli kerrankin kunnolla tuulta, puhalsi vasemmalta. Nerille viisi maalimiestä - vasemmalla kaikki kolme valmiina ja oikealla ensimmäinen valmiina, toinen pakona. Muut alueen perällä reilusti yli 50 metrissä, viimeinen lähempänä. Todella hyvin Neri lähti tuulen puolelle ja upposi syvälle, ja suoraan. Myös myötätuuleen valmiille meni suoraa ja pitkälle, tosin vauhdista päätellen vähän epäröiden. Mitään maalimiehen säkkymisiä ei ollut.
Pakoa Nerin kanssa ei ole kokeiltu aioihin, kun Neri keräsi niistä vähän kierroksia. Kaarina sai toimia koekaniinina - Todella hyvin Neri tähän reagoi: Katseli aluksi uteliaana Kaarinan juoksua ja kun Kaarina oli päässyt kauemmaksi, Neri alkoi vinkua Kaarinan perään ja innolla lähti liikenteeseen luvan saatuaan.
Viimeisen maalimiehen Neri oli haistanut jo keskilinjalle palatessa ja oli kai päätellyt mm:n olevan lähellä olevien kivien takana, koska meni aluksi sinne ja oli siellä jonkin aikaa touhuilemassa, en nähnyt mitä se siellä teki (vai liekö käynyt jalkaa nostamassa :D) Jatkoi siitä sitten rauhallisesti eteenpäin maalimiehelle asti. Nyrpisti sitten nokkaansa mun laittamalle annokselle, kun en ollut muistanut sekoittaa annosta ja herkut oli pohjalla ja kostutetut nappulat päälimmäisenä. Onneksi Lilillä oli jotain jämiä taskussaan, niin Neri sai jotain. Söihän se lopuksi palkkaruokansakin, kun kaivelin ensin sieltä pohjalta herkut esiin! :)
Hyvin menneen hakutreenin päätteksi piti sitten kuitenkin antaa esitys epäluuloisuudestaankin - Jäätiin muusta porukasta vähän jälkeen poismennessä ja mä lähdin juoksemaan muita kiinni. Nerin mielestä oltiin kai ajamassa muita takaa ja se alkoi haukkua niille. Sen jälkeen jäi vähäksi aikaa puhkuminenkin päälle.