Valjakkohiihdon pm-koe

Käydäänpäs päivittelemässä blogia välillä:

Su 19.2. valjakkohiihdon NB-naru pm

Kangasalan Kyötikkälässä valjakkohiihdon Pohjois-Hämeen Kennelpiirin piirinmestaruuskokeissa - Neri veti todella hyvin ja mullakin kulki hengitys ihmeen hyvin perjantaina iskeneestä flunssasta huolimatta. Tuloksena naisten naru B -luokan voitto ja sitä myöten piirinmestaruus. Olin yllättynyt, vaikka kyllä me käytiin tänä talvena enemmän treenaamassa, kuin viime vuonna.
Mä sähelsin tapani mukaan taas ihan täpöllä. Meidän kilpailunumeroa taidettiin huudella siellä useampaan otteeseen: "Kolmeykkönen, koirantarkastukseeeeen!" ja "Kolmeykköneeeeeen, sulla on lähtövuoro. Edellinen koirakko lähti jo ajat sitten!" Ja minä olin vielä toppatakki päällä ja sukset oli nätisti telineessä. Onneksi oli sentään monot jalassa, lämmittelyhousut riisuttu, vetovyö ja vetoliina valmiina ja Nerilläkin valjaat puettu ja loimet vähän aiemmin riisuttu. Nappasin sukset telineestä ja iskin monot kiinni putsaamatta lumia (luojan kiitos, ei ollut muodostunut paakkua monon uraan), riisuin toppatakin, kaappasin sauvat kainaloon ja pyysin Arttua tuomaan Nerin. Kun pääsin lähtöpaikalle, alkoi heti laskenta - 10 sekuntia... Vetoliinaa kiinni kieppuvan koiran valjaisiin ja aloin vedellä hanskoja käteen - 5... Neri kiljui, hyppi Arttua vasten ja kiepsahti ympäri niin, että vetoliina kiertyi sen kaulan ympäri- 4... 3... Arttu sai jotenkin selvitettyä Nerin lähtösuuntaan ja mä hanskat käteen - 2... nappasin sauvat maasta kainaloon - 1... nappasin vetoliinasta toisellä kädellä kiinni -Aja! "Mennääään!" En siis edes myöhästynyt lähdöstä! :D
Sauvoja aloin laittaa käteen alkutasaisella, mutta perhana, kun meni siinä tohinassa väärään käteen ja sitten tulikin jo iso ylämäki. Sen lykin ylös toinen sauva kiinnitettynä väärään käteen ja toinen sauva irti. Seuraavalla tasaisella sain toisenkin sauvan irti ja huidottua sauvat oikeisiin käsiin ja seuraava mäki mentiin ylös molemmat sauvat irti. Seuraavassa alamäessä kerkesin juuri ja juuri saada molemmat sauvat kiinnitettyä, ja vihdoin jopa oikeisiin käsiin! :) Sitten lykittiin minkä kroppa antoi myöten.
Latu oli todella pehmeä ja raskas hiihtää - ja luulen, että se oli myös koiralle raskas juosta.
Nerin todellinen valjakkokoiran testi tuli matkan loppuvaiheessa: Edessä oli kolmen koirakon lössi - olivat jääneet toisiaan kyräilemään, eikä kenenkään koira lähtenyt vetämään irti porukasta. Mä huusin, että "Tullaan vasemmalta!" Viimeisenä ollut nainen väisti ja päästiin siitä nätisti vauhdilla ohi, mutta kaksi muuta koiraa pysähtyikin rinnakkain pienen ylämäen keskivaiheille kuonot vastakkain äristen toisilleen. Kerkisin vaan huutaa "Menkää, MENKÄÄ!" Miehet nykäsivät koirat erilleen ja seuraavassa hetkessä Neri pujahti koirien välistä ja minä perässä. Ja Neri, minun upea taitava huippuvetokoirani jatkoi muista häiriintymättä vetämistä loppuun asti!
Kuulin takaa, että naisen koira lähti meidän imuun vetämään, joten hekin pääsivät irti lössistä. Miehet taisivat vielä jäädä sinne koirineen selvittelemään, kumpi saa olla se "takaa-ajaja" :)

Treenailut

Toko-treenit on ollut totaalisella tauolla kolmisen viikkoa. Ei olla käyty hallissakaan - Ajattelin vältellä mahdollisia kennelyskän tartuntalähteitä ennen valjakkohiihtokoetta. Muutenkin tokomotivaatio on jossain piilossa.
Hakuilutkin on ollut tauolla kaiketi lumen suuren määrän vuoksi.
Vetohiihtoa käytiin treenaamassa pari kertaa viikossa, paitsi pakkaskauden aikana. Silloin vaan huilattiin, tai vähän pienemmällä pakkasella (-15 astetta) lumikenkäiltiin metsässä umpihangessa, jolloin Neri sai reipasta lihaskuntoharjoitusta! :D

11.-12.2. lumikenkäily ja laavuyö Isojärvellä

Retkeiltiin Isojärven kansallispuistossa lumikenkäillen Vahterjärven laavulle yöksi. Sää oli vallan mainio, ei tuullut, ei satanut lunta ja pakkasta oli vain noin -4 astetta(ainakin päivällä, yöstä en tiedä)
Porukassa oli kaksi vierasta miestä. Neri oli loistava retkeilykumppani - Kun istuskeltiin laavulla nuotion ääressä ja keitettin kahvia, Neri joko makoili alustallaan tai istuskeli lähistöllä. Sillä taisi kyllä olla vähän tylsää - aina, kun joku lähti liikkeelle, olkoonkin ollut vaikka jompi kumpi vieraista, Neri juoksi perään ihan onnessaa, että viimeinkin lähdetään johonkin. Välillä se haukahteli epäluuloisesti vieraille, mutta otti kyllä tarjotut makkarat ja jäi jopa viereen kyttäämään lisää! :)

Yöllä nukuttiin hieman levottomasti. Nerillä oli varmaan vähän viileä loppuyöstä, kun nuotion(jätti selaisen) tuli oli sammunut ja lakkasi lämmittämästä. Mä vedin itseni umpipussiin ja vedin makuupussin aukon ihan pieneksi, kun alkoi nenänpäätä paleltaa. Jossain vaiheessa neri työnsi kuononsa reiästä sisään ja nuoli mun naamaani. Mä parantelin sen makuupussia paremmin, ettei sitä vaan palelisi. Seuraavalle retkelle täytyy löytää Nerillekin vähän lämpimämpi pussi, kun toi vanha peittomakuupussi, ettei mun tarvi kantaa niin kauheasti huolta sen mukavuudesta! :)

"Vain elämää, ei sen enempää..."

-25 pakkasta, ja Huki ei halua sisälle :)

Nerin pieni isoveli, Huki the Hirvikoira jouduttiin päästämään kuukausi sitten vapaaksi, koiren sateenkaarisillalle juoksentelemaan, leikkimään muiden sinne jo päässeiden koirien kanssa sulassa sovussa... Ikävä on vieläkin meidän pientä hassua koiraa, joka vedätti meitä 6-0, totteli kun huvitti ja jolle ei voinut koskaan olla vihainen, kun se oli niin älyttömän suloisenhupaisa! Hukin muistelu saa hymyn huulille... ja vedet silmiin...

Hukin "asento"

Neri tottu nopeasti Hukin poissaoloon. Aluksi se oli vähän vaisu ja hämmentyneen oloinen.
Neri on tullut jotenkin seesteisemmäksi, kun ei joka päivä ole jotain treeniä sun muuta aktivointia. Se osaa vallan mainiosti olla vaan, ihan vaan kotikoirana lötköttää lattialla :)

Äh, taas yksi 0

Launataina tokokokeessa SDP-hallilla Marjamäessä

Kotikenttä, ja arvelin, että kun Neri on tottunut siellä käymään kierroksilla, niin varmaan käy nytkin....
EVL-luokka alkoi puolilta päivin, niin kerkesin käyttää Nerin lähes puolentoista tunnin vaapaanajuoksulenkillä ennen koepaikalle menoa. Kuvittelin väsyttäväni koiran, mutta olikin lopulta itse aivan poikki.
En vienyt Neriä sen neljän ja puolen tunnin aikana, minkä homma kesti, missään välissä autoon, vaan pidin sen kokoajan hallissa - mitä nyt välillä käytin ulkona asioilla. Selvittiin kokeesta ilman ääntelyä!!!! Jeeeeees, todellakin!

Koirakoita oli ilmoittautunut EVL:ään 13(yksi ei tullut) ja meillä oli  nro 10. Koe pääsi alkamaan hieman etuajassa, joten aloitettiin yksilöliikkeillä:

Metallihyppy 7 - Neri sylki mun vieressä kapulan suustaan juuri ennen käskyä, niin että se lensi reilun puolen metrin päähän. Onneksi sentään yletyin siihen.
Z 9,5 - Koira kuulemma hieman seilasi seuraamisessa
Tunnari 8 - Hyvä haistelu! Hidas palautus ja kapulan mälväämien pudotti pisteitä
Kaukot 8 - Muuten loistavasti, mutta alussa jouduin antamaan maahanmenossa kaksoiskäskyn -Todella harvinaista Nerille. Sitä näytti kyllä tapahtuvan monelle koirakolle. Arvelisin, että seinässä huriseva puhallin häiritsi

Piiiiiiiiiiiiiiiiiiiiiiiiiiiiiiiiiiiiiiiiiiiiiiiiiiiiiiiiiiiiiiiiiiiiiiiitkä tauko

Ohjattu 0 - Arvonnassa vasen(tietenkin, kun se on meille vaikeampi) Neri lähti hyvin vasemmalle, mutta koukkasi yht'äkkiä keski kapulaa kohti - Multa meni pasmat sekaisin ja päästin taas epämääräisen rääkäisyn!! Neri pysähtyi aivan keskikapulan eteen, mutta oli niin hämmentynyt, ettei osannut toisella käskyllä lähteä vasemmalle kapulalle vaan palasi mun luo. Tuomari pyysi armollisesti ottamaan uudelleen koko homman, ja kyllähän se sitten osasi - eikä edes pyöritellyt kapulaa ennen nostoa...
Seuraaminen 5,5 - Aaamen! :D  Tuomari: "Teit täyskäännöksissä kolmen metrin U-käännökset" Minä: "Älä nyt sentään liioittele" Tuomari: "Kyllä, minä oikein seurasin sitä!" Sitten se oikein näytti jaloilla sivuttain kaksi asketa askeltamalla, kuinka laajoja kaarroksia mä muka tein. Ei siinä sitten auttanut muuta, kuin nyökytellä, tai siitä ei olisi tullut loppua! :D  Lisäksi koira painosti koko ajan. Piti kyllä hyvin paikkansa.
Olin tyhmä, kun tein vasemman kautta kaikki täyskäännökset, vaikka Neri tosiaan oli mun "tiellä"!
Ruutu 9 - Käytettiin samaa merkkiä, kuin ohjatussa, mutta eri suunnasta. Neri ei onneksi jäänyt siihen ohjattuun "kiinni"! Vauhdilla ruutua kohti, seis-käskyllä pysähtyi hypähtäen takajalat ruudun ulkopuolelle takareunasta. Pienen harkinnan jälkeen "tu-maa"(ei voinut jäädä katsomaan, lähteekö tuolla tu-käskyllä liikkeelle, muuten olisi ehtinyt ulos ruudusta) ja sain kuin sainkin Nerin jäämään ruudun sisään, tosin aikas lähelle etureunaa. Loppu hyvin!
Luoksetulo  9 - Vauhtia oli, kuitenkin ihmeen hyvät pysähdykset. Tuomarilta jopa kommentti: "Parhaat pysähdykset tässä kokeessa" Oho! Piste lähti Nerin "mittarimatoryöminnästä". Onneksi ei ehtinyt liikauttaa, kun vasta takajalkoja - seuraavaksi olis liukuneet etujalat eteenpäin....

Pakalla istuminen 10 - Oli täytynyt istua paikallaan, koska tuomari oli tosi tarkkana
Paikalla makuu 10 - Jes!
Nää paikallaolot ei ollut mitenkään itsestäänselvyyksiä hallissa - Neri on treeneissä lähtenyt mun perään, ryöminyt, noussut...

Yhteensä 244 p ja EVL2

Täytyy nyt vielä tosiaan ihmetellä, miten Neri oikein pystyi olemaan kokeessa hiljaa! Mä en millään vieläkään tajua sitä - se kun on äännellyt kaikissa treeneissä sekä hallissa että ulkokentällä!

Seuraavana päivänä treeneissä samassa hallissa Neri oli taas ihan toivoton. Se kyttäsi toisia koiria, vinkui, vonkui ja ulvahteli, olisi halunnut bortsujen perskarvoja nyppimään... Vein sen välillä autoon rauhoittumaan. Ja enimmän osan aikaa oltiin hallin nurkassa yrittämässä rauhoittumista, mutta se ei yksinkertaisesti onnistunut....
Treenaaminen on yksinkertaisesti mahdotonta, kun Neri on sillä tuulella. Välillä tuntuu, ettei kannata edes yrittää, mutta sitten se yllättää mut täysin kokeessa.
Mä olin niin tyytyväinen Nerin ääntelemättömyyteen, ettei mua edes jaksanut harmittaaa kakkostulos :) Noita liikkeitä voi treenata, mutta sitä ääntä ei tahdo saada treenaamalla millään pois... Ne on ne hermot, ne hermot...

Kuvia 5.11. canicrosskisasta

Nyt sain hyppysiini parempia kuvia Nerin ja Artun juoksusta Lappeenrannassa. Kuvat on ottanut Esa Lautala

Sieltä tullaan vauhdilla hirveän alamäen jälkeen. Arttu valitti että alamäet oli hirveitä, ja ylämäet ei haitannu mitään, kun muiden mielestä ne ylämäet oli kamalia! :)

Kuva Esa Lautala

Arttuhan otti mun opetukset onkeensa, vaikka arvelin, ettei se usko mitään: Hienosti ottaa Nerin lyhemmälle liinalle kun ohittaa jotakuta, kenestä Neri kiinnostuu(kuten tässä kuvaajasta)

Kuva Esa Lautala

Neriin halusi tulla tutustumaan holskuista kiinnostunut nuori tyttö isänsä kanssa. Neri ei kyllä antanut parasta mahdollista kuvaa rodusta - Käänsi tytölle korvat luimussa selkänsä! Mutta onneksi ei sentään murissut!
Sanoin kyllä, ettei nämä kaikki näin epäsosiaalisia ole! ;)

Kuva Esa Lautala

Neri oli muuten paikan päällä ainoa koira. joka käytti takkia! :D

 Tää on hauska -Tätä on tullut itsekin harrastettua Huki The Hirvikoiran kanssa: Koiranvetojuoksua :D

Kuva Esa Lautala

Canicross-kisa ja hallitoko

ALMA Carelia Challenge 5.11.11

Neri ja Arttu juoksivat 2,5 kilsaa aikaan 7 min 21 sek ja olivat reippaasti ykkösiä kolmen koirakon juniorisarjassa. Itse asiassa 2,5 kilsan suorittajista vain alaskanhusky-potkupyöräilijä -koirakko sai paremman ajan, se sekin vain 21 sekuntia parempi - Se jos mikä kertoo noiden kahden vauhdista. Laskin, että noiden keskinopeus oli n. 20,5 km/h. :)
Rata lähti heti alkuun melko jyrkkään ylämäkeen ja se oli vaan Artulle eduksi, koska Neri vetää aina alussa täysillä. Rata teki lenkin mäen päällä ja palasi takaisin vajaan puolen kilsan jälkeen lähellä lähtöuraa.
Neri odotti ihmeen rauhallisena vuoroaan. Vasta kuin edellä lähtenyt alkoi häviämään ylämäkeen näkyvistä, Neri alkoi kiljumaan. Kun Neri sai viimein luvan lähteä, toinen koirakko tuli juuri toista uraa n. 10 metrin päässä takaisin päin ja Neri meinasi oikaista suoraan ryteikön läpi toisen koirakon perään :D. Arttu kiskoi koiran mukaansa ja Neri joutui tyytymään siihen, että samaa reittiä se on mentävä, kuin muutkin. Siitä se sitten lähti, vauhtiveto!

Meidän kameralla ei saa vauhdilla liikkuvasta kohteesta kunnon kuvia.  :( Toivottavasti järjestäjällä on parempia kuvia meidänkin koirakosta, vaikka Neri olikin  "väärärotuinen" malamuuttien kisassa.

Mikä mulle pisti silmään tuolla, oli se kuinka huonot vetohalut monella malamuutilla ja huskyllä oli. Eikös niiden pitäisi olla vetokoiria?
Monet jäivät nuuskuttelemaan matkalla, kävivät morjestamassa ihmisiä radan varrella ja yhden näin jopa nostavan jalkaansa radanvarteen kesken kaiken.

Mulla oli pitkään suunnitteilla malamuutin hankkiminen, ennen kuin päätinkin, että me otetaankin paimenkoira, joka jaksaa myös vetää. Tuon nähtyäni olen vieläkin tyytyväisempi, että mulla onkin holsku! :D

Hallikauden avaus

Eilen ensimmäistä kertaa hallissa tänä syksynä ja samalla päättyi tokoilutauko. Mulla oli kyllä ääni mennyt ihan täysin, mutta onneksi Neri osaa myös käskyjä, jossa ei juurikaan tarvita äänihuulia, kuten tsip=seuraa, stu=istu, mmma=maahan ... :)
Aluksi ryhmäpaikallaistuminen, minä piilossa. Hyvin istui, vaikkakin katseli välillä viereisellä kentällä haukkuvia agilitykoiria kohti.
Seuraavana tehtiin ryhmäseuraamista. Välillä en kuullut, mitä "liikkeenohjaaja" sanoi, kun agikoirat pitivät niin mahdotonta mekkalaa. Nerikin häiriintyi kaikkein kimakoimmista ja läheltä tulevista haukuista. Ja kun en saanut kunnon äänellä käskytettyä, Neri ei kuullutkaan mitään, jos tarkkaavaisuus herpaantui. (psst Arvaappas Kaarina, miksi siirryin keskemmälle ja "päästin" sut sinne reunaan??? :D)
Välillä Neri seurasi vallan loistavasti ja perusasennotkin oli oikein hyviä.
Paikallamakuu, tehtiin pienessä ringissä koirien "pyllyt vasten pyllyä" No, ei ne nyt sentään niin lähellä olleet! :) Olin näkyvillä, mutta menin onneton sinne, missä agivuoroaan odottavat koirat räksyttivät ja Neri oli aivan lähtövalmiudessa koko ajan. Välillä kuikuili sivulle ja taakseen muita koiria, mutta siitä suhahdin kiellon.
Loppuajan tein vain kontaktiharjoituksia ja lähdin 15 minuuttia ennen meidän treeniajan loppua jo pois. Se oli ihan hyvä alku hallitokoilulle.

Selvästikkään ei hyvä päivä

Toko-koe 24.9. valkeakoskella

Oli huono päivä mulla sekä Nerillä! :( Heräsin aamuyöstä hirveeseen päänsärkyyn -> migreenilääke. 15 minsan päästä mä roikun vessanpöntöllä oksenuskouristukisssa, mutta onneks ei tullut mitään pihalle, niin ei menny migreenilääke hukkaan. Sängyssä meni yhteentoista - Onneksi EVL-luokka oli vasta yhden jälkeen.
Jos ei alkanut hyvin päivä mulla, niin ei Nerilläkään  - Taas lenkille lähtiessä hirvee levoton riekkuminen ja kiljunta. Mutta tällä kertaa mulla pysyi kyllä hermot hallinnassa.
Vinkuminen, piippaaminen ja ulvahtelu jatkui koepaikalla... ja kokeessakin.

Pisteitä 224 ja harmittava EVL2, joka ei todellakaan tyydyttänyt mua
Tuomarina oli Räsäsen Riitta ja yksilöliikkeet suoritettiin kahdessa osassa, me Nerin kanssa ekana.
Paikalla oloissa päästiin taas reunaan, kun EVL:ssä ei ollut kuin kaks koiraa, joten lisäkoira oli keskellä.
Istuminen 10 - ei ihan hirveesti tuijotellu alussakaan
Makaaminen 10 - Kaikki koirat makas hievahtamatta

Saatiin pitää ihan hyvä tauko tässä välissä.
Yritänpäs muistaa liikkeet järjestyksessä:
Ruutu 5 - Neri oli menevinään ruutuun jo merkille lähetettäessä - juoksi merkin ohi ja pysähtyi reunanauhan eteen. Uus merkki-käsky... sen jälkeen... mulla lyö tyhjää ... mä en muista miten koko homma meni, mutta ainakin Neri meni vielä ruudustakin yli ja käskyjä tuli taas.... Nollille sen piti ens mennä, mutta vietiin kuitenkin homma loppuun. Riitta lakeskeli käskyjen määrää ja totesi, että kun koira oli totellut lisäkäskyjä aikailematta, saatiin toi vitonen. Ehkä se ansaitiinkin, jos mun "steimaa" luokiteltiin yhdeksi käskyksi... :)
Ohjattu 8,5 - Alussa Neri odotti levottomana liikkeelle pääsyä, äännähti liikkeelle lähtiessään ja pyöräytti taas kapulaa. Muuten hyvä ja reipas suoritus.
Seuraaminen 7,5 - Neri äänteli, kolisteli mun jalkoja hampaillaan, ja juuri pahimmin tuomarin edessä, ja tuijotteli välillä eteen, mutta piti paikkansa jotenkuten
Sit ne epäonnen Kaukot 0 - Mä en edes muista, missä järjestyksessä liikkeenvaihdot tehtiin, niin sekaisin mä menin. Alkoi ihan hyvin mutta sit mä sekosin, kun mun piti katsoa vuoroin koiraa ja vuoroin sivulle liikkuria. Liikkuri oli niin lähellä mua ja aika paljon sivussa. Näin sivusilmällä, että liikkuri liikutteli merkkiä ja katsoin, että siinä oli "maahan" ja mä aloin sitä jo koiralle vinkkaamaan, mutta sehän olikin maassa. Käännyin hätäsesti uudestaan kattomaan liikkuria ja nyt kyltissä luki "seiso". Mulle tuli kiire ja hihkaisin ja huitaisin liian hätäsesti -> Neri pomppas seisomaan noustessaan eteenpäin. Sen jälkeen mulla meni pasmat sekaisin, kun vilkuilin vuoroin koiraa ja vuoroin liikuria. Annoin "peru"-käskyssä käsimerkin vasemmalla, vaikka olen aina antanu sen oikealla, ja lisäks sopersin käskyn lähes kuulumattomasti - > Neri meni maahan. Äkkiä lisäkäsky "istu", nyt sentään merkki oikealla kädellä ja Neri korjasi heti. 
Saldo: yksi lisäkäsky ja koira oli pompannu eteenpäin lähes oman mittansa - Nolla! Silittelin ja kehuin Neriä ja sanoin että "mun moka". Riitta näki kyllä, miks mulla oli menny pasmat sekaisin ja antoi noottia liikkurille huonosta sijottumisesta - Sanoi, että liikkurin pitäis olla sellasessa paikassa, ettei ohjaajan tarvi käännellä päätänsä. Eli lähempänä koiraa ja vähemmän sivussa. Mutta nolla on nolla :( Tää harmitti mua niin vietävästi, kun Neri on yleensä hyvä kaukoissa, kunhan mä itse pysyn kuosissa!

Tauko - Mä palkkasin Neriä ja nieleskelin karvasta pettymystä ja yritin koota itteeni. Teki mieli lopettaa koko homma siihen, mutta sit iski sisu, että kyllä mä hoidan tän kunnialla loppuun

Tunnari 9 - Neri meni tosi hienosti kapuloille aloittaen haistelun oikealta, kolmannen nappasi varmasti suuhunsa heti kun oli sen haistellut. Ei pureskellut, mutta palautusvauhti oli hiiiiidas ja mä tuijottelin taivaita, etten vaan painosta koiraa. Hyvä luovustus. Ja mä tarkastin kapulan molemmat päät ja epäusko iski: ei merkkiä! Riitta tuumas, että mistä moinen ilme ja kun katsoin kapulaa uudelleen, merkki olikin yhdellä sivulla (Sama epäuskon ilme oli toisellakin EVL-koirakon ohjaajalla :D)
Z (I-M-S) 9 - Oikeat vaihdot ja seuraaminenkin oli nyt parempaa
Luoksetulo 7 - Apua! Lähtökulmasta 10 metrin päässä oli äänekkäitä pikkupoikia leikkimässä jonku hökötyksen päällä ja Neri iski niihin silmänsä. Se lähti poikia kohti kiinnostuneena pää pystyssä(ja olisko ollu vähän karvatkin) Johan meni pojat hiljasiks. Jouduin huutamaan Neriä aika napakasti, että sain sen alkuasentoon, ja siinäkin Neri vielä kuikuili taakseen nassikoihin päin. Maahan meni kuitenkin tosi hyvin. Ja voi luoja mikä vauhti sillä oli luoksetulossa! Neri tuli sieltä, kun olis jäniksen perässä! Mä annoin seiso-käskyn tosi napakalla äänellä - Stoppi vauhtiin nähden ihmeen hyvä. Sama vauhti jakui ja maahan meno valui ihan liikaa....
Metallihyppy 8 - Suoritus muuten loistava, mutta.... pihinää odottaessa, ulvahdus lähtiessä, urahdus kapulalle ja ihme urinaa vielä mun vierelle tullessa. Ei voinu muuta kuin todeta: "Mistä noita ääniä oikein tulee???"

Neri piippasi liikkeiden välilläkin, muttei häiritsevän paljon - Riitta ei edes huomauttanut siitä. Hyppi se välillä mua vastenkin, mutta kun oltiin paikoillaan ja Riitta selvitti, mista pisteet ja niiden menetykset muodostui, Neri seisoi ihan nätisti mun vierellä - Ei yrittänyt edes karata pois kehästä! :)

Tätyy tunnustaa, että itku siitä vielä mulle tuli, kun mä olin niin luottavaisella mielellä kokeeseen menny. Ja mä olisin niin kauheesti halunnu saada tokosta sen kolmannen ykkösen tänä kesänä, että voin jättää sen treenaamisen sivujuonteeksi. Nyt ei ole ulkokokeita tiedossa enää ja Neri käy hallissa niin valtavilla kierroksilla, ettei hallikokeisiin ole asiaa, ennekuin siellä oloa on treenattu. Eipä meillä ole kyllä kokeisiin muutenkaan asiaa, jollen saa Nerin mielentilaa kuosiin.
Lähdettiin illemmalla geokätköjä hakemaan. Neri piippasi autossakin, mitä se ei ole tehnyt vissiin millokaan aikaisemmin. Autosta poistuessaankin ulvahteli ja hihnassa kulkeminen oli todella vaikeaa ja vaati jatkuvaa piippaamista. Kun päästin Nerin metsässä vapaaksi, se poukkoili päämäärättömästi edestakaisin, kuin mikäkin ADHD!

Epäilen, että Nerin levottomuus johtuu osittain selkälihaksien jumituksesta. Eilen painelin sen selkää ja se vaikutti olevan selvästi arka ja lapojen takana tuntuu lämpöä. Tulehdus lihaksessa? Soittelen tässä hierojalle, jota Kaarina suositteli. Osaa kuulemma hyvin käsitellä epäluuloisiakin koiria. En ole vielä saanut kiinni...

Toinen EVL1 saavutettu

Aika hurahtanu nopsaan enkä ole ehtinyt kirjoitella, mutta nyt yritän muistella "menneitä".
Olin itse viikon poissa, Lapissa vaeltelemassa, ja Neri on ollut sen jälkeen tosi levoton.
Tokoa kerettiin treenailla silloin tällöin ja on ollut tunne, ettei kerkiä harjoitella millään tarpeeksi, etenkin ennen pm-tokokoetta. Treeneissä ääntelykin palasi ja pelkäsin, että se vingahtelisi koesuorituksessakin.

Piirinmestaruustoko 11.9. Valkeakoskella - EVL1 264 pistettä
Hyvin se koe kuitenkin meni, kun saatiin ykköstulos pk-rotuisia koirakoita ankarasti tuominneelta tuomarilta(Timo Pussinen).
Mulla taas migreeni ja Neri oli aamusta lähtien tosi vaikealla tuulella - riekkui ja kiljui lenkille lähtiessä ja mut meinasi vallata jo epätoivo. Koepaikalla se murisi kaikille ohitettaville ja ohittaville koirille, vaikkei ne edes katsoneet Nerin suuntaan.
Mutta luojan kiitos kehässä se toimi kuitenkin joten kuten ja pysyi hienosti lapasessa, vaikka kaikki liikkeet suoritettiin putkeen, "normaalissa" järjestyksessä.

Istuminen 10 - Istui paikallaan, mutta tuijotteli toisia koiria
Makaaminen 10 - Tuijotti maahan käskyn aikaan johonkin oikealla ja meni vähän vinosti maahan. Pää oli kuulemma pyörinyt, kun oli seuraillut ympäristöä. Marja sanoi, että jossain vaiheessa Neri oli lukinnut katseensa kehän ulkopuolella oleeseen Lola-bortsuun sen näköisenä, että Marja katsoi parhaaksi viedä Lolan näkymättömiin.
Mä olen tässä tullut huomaamaan, että Neri on joka kokeessa paikallamakuun jälkeen kehästä poistuttua ärähtänyt sille koiralle, joka on ollut sen vieressä(onneksi ollaan oltu lähes joka kerta reunassa, joten koiria on ollut vain yksi :D) ja tällä kertaa sen sai osakseen berni-parka.
Seuraaminen 7 - Ei se nyt kauhean pahaa ollut. Neri yritti kovasti olla muka kontaktissa, mutta turhautui jossain vaikeessa ja alkoi kolistelemaan hampaita mun reiteen sillä seurauksella, että kulmahammas tarttui mun farkun lahkeen sisäsaumaan. Sen jälkeen mä hihittelin loppuseuraamisen ajan. Perusasennot oli olleet vinoja.
Z 6,5 - Voi pyhä jysäys! Taas jäi istumisen seisomaan. Seuraaminen levotonta ja hammas jäi taas kiinni mun housuun juuri ennen liikkurin käskyä ja päästin "istu"-käskyn jotenkin epämääräisesti korahtaen.
Luoksetulo 8 - Kova vauhti, joten stopit valui
Ruutu 9 - Loistavaa! Toinen kerta, kun Neri kokeessa pysähtyi kerrasta ruudun sisään! Hyvin maahan ja reippaasti sivulle. Mä horjahdin juuri, kun Neri tuli seuraamiseen, joten Neri etääntyi musta.
Ohjattu nouto 8 - Hyvin bongasi merkin, vaikka vasenta/oikeaa arpoessaa tuomari  peitti näkyvyyden merkille, joten en voinut sitä etukäteen Nerille vinkata. Merkiltä vauhdilla kapulalle ja pisti siellä sitten zembalot pystyyn - Pyöritteli kapulaa etutassuillaan useita pyörähdyksiä. Palautus reippaalla ravilla.
Metallihyppy 9 - Valitsin keskikokoisen metallin... Onneksi! Kapulat oli tehty happoteräksestä ja painoivat järkyttävän paljon. Ei taida paino ihan sääntöjen puitteisiin mennä... Neri teki muuten hienosti, mutta luovutuksessa kapula roikkui suupielessä ja Neri päästi kapulasta irti ennekuin mä olin ottanut siitä otteen. Nappasin kapulan suurinpiirtein ilmasta. Tuomari: "Oli muuten todella hieno pelastus!"
Tunnari 7,5 - Neri potkasi alkajaisiksi oman pois rivistä, haisteli viereistä ja meni sen jälkeen tarkistamaan sen siirtämänsä, reagoi heti ja toi kävelyvauhdilla vaihtaen matkalla kapulan asentoa suussa. Jostain syystä kapula piti ritinää vaikka siinä ei ollut, kuin pienet hampaan painaumat. Tuomari tuumasi "Puri kapulaa niin, että rutina kuului tänne asti!" Mä kyllä yritin vähän protestoida, ettei kapulassa ole isoja puremajälkiä...
Kaukot 8 - Neri teki oikeat vaihdot mutta oli levoton. Seisomaan nousuissa pompsahti ilmaan ja sei-is sekä sei-maa tuli eteenpäin. Nettoetenemä oli jotain 20 senttiä.

Olihan taas työvoitto! Nerin levottomuus ja keskittymättömyys näkyi juurikin noissa noudoissa: tunnarikapulan "pureskelussa", ohjatun kapulalla leikkimisessä sekä metallin "roikottamisessa" ja tietty koukojen hypähtelyssä. Muttä ääntelyä ei onneksi ollut, muuta kuin kerran muistaakseni seuraamisen aikana.
Mä olen tosi tyytyväinen, että suoriuduttiin noinkin hyvin tuolla mielentilalla. Mä kyllä pelkäsin etukäteen, että Neri pitkään tauottomaan suorittamiseen turhautuessaan hyppii mua vasten tai yrittää joka välissä häipyä kehästä. En siksi oikeastaan vapauttanut Neriä kertaakaan koko koesuorituksen aikana. Liikkeiden jälkeen silittelin vaan rauhoittavasti sen rintaa ja kehuin hiljaa. Kerran Neri vapautti itse itsensä liikkurin "kiitos"-sanasta ja alkoi hyppiä mua vasten.
Toi mua vasten hyppiminen kokeessa on jännä juttu, koska Neri ei juurikaan tee sitä muulloin.

Nyt on yritetty saada noutojen kapulannostoa ja palautusta rauhallisemmaksi viemättä kuitenkaan intoa ja vauhtia. Se on sellaista tasapainoilua! :)

Huomenna yritetään taas....

Ahkeran viikon päätteeksi EVL1 :)

Tänään oltiin Mutalan kentällä tokokokeessa, tuomarina taas Kurtti. Että pitikin olla taas kuuma päivä - Kentällä hellelukemissa.
Oltiin Nerin kanssa ensimmäisiä suorittajia, eli lähes suoraan paikallaoloista seuraamiseen. Oli se vaan kovaa puurtamista. Oltiin kumpikin aivan poikki kokeen jälkeen. Neri oli jotenkin tosi levoton ja keskittymätön. Vaikka nyt tulikin ykköstulos, niin viime kokeesta jäi jotenkin kokonaisuutena parempi fiilis! :-/

Suoritimme...

Istuminen 10 - Sainpas opetettua, että siellä pitää oikeesti istua
Makuu 10 - Neri makasi "lehmämakuulla", kun palasin. Muut oli tosi hienossa asennossa, mut kuitenkin Nerikin sai kypän
Seuraaminen 8 - Lopussa alkoi herpaantua, ja viimeisessä perusasennossa jäi läähättäen seisomaan muissa maailmoissa. Jouduin antamaan istu käskyn
Ruutu 7 - Kaartaen ruutuun ja takaa yli. Ja taas niitä käskyjä viljeltiin...
Tunnistusnouto 9 - Potkaisi laitimmaista kapulaa. Omaan reagoi heti ja toi Nerimäisesti
Luoksetulo 10 - Hurja vauhti, siihen nähden hyvät pysähdykset. Tätä en ole viittiny treenata edes enää, kun en saa sitä treenillä paremmaks, jos en keksi jotain uutta tekiikkaa.

Tauko

Z(S-I-M) 7 - Istumisen jäi seisomaan. Huono seuraaminen käännöksessä, juuri ennen istu-käskyä Neri paukahti ihan liki, kun oli hairahtanut johonkin puolen metrin päähän, ja mä annoin ärtyneenä käskyn väärällä äänen painolla. On se niin herkkää... huoh
Ohjattu 8 - (Tässä kyllä Kurtti-lisää) Merkille pysähtyi, mutta huonosti kekittyyneenä Neri lähti "oohae"-käskyllä jotain ihme lenkkiä tekemään ensin keskikapulaa kohti ja siitä oma-aloitteisesti kääntyen vasemmalle. Mä huudan "ooop"... ja Neri palas merkille ihmettelemään. Uusintakäskyllä lähti hienosti hakemaan oikeaa kapulaa, niinkuin olis muka ollu eka käsky! :)
Kaukot 10 - Vasen jalka oli kyllä siirtynyt eteenpäin, mutta kun tuomari oli oikealla puolella :D
Metallihyppy 10 - Mä ajattelin vaan, että "kohta päästään täältä". Neri töni kapulaa jaloillaan ennen nostoa, että kai se ajatteli: "päästäis jo täältä", että ei kyllä kypää ansaittu.
Yhteensä 284 pojoo

Nää kokeet on kyllä niiiin raskaita. Miten jotku jaksaa käydä monena päivänä, tai edes viikonloppuna peräkkäin?
Seuraava koe on sitten neljän viikon päästä. Eikä ole liiemmälti aikaa treenata, kun lähden itse tässä välissä reiluksi viikoksi vaeltelemaan Lappiin.
Neriä ei voi vaellukselle mukaan ottaa, kun ollaan vieraan porukan kanssa ja osa matkasta tilausbussilla. Kunhan saadaan kokemusta ja uskalletaan lähteä omallakin porukalla pidemmälle vaellukselle...

Tuplanolla

3.8. ensimmäisessä EVL-kokeessa Kangasalla
Ja niinhän siinä sitten kävi, että Neri teki hyvää työtä niissä liikkeissä, mitkä se oikeasti osasi ja sitten tuli pari nollaa. Toisen nollan otan omaan piikkiini, ja toisen voin sitten laittaa helteisen ilman piikkiin (seli seli) :D
Tuomarina oli Kurtti, joka oli hyvin herttainen ja kiltti. Ja liikkeenohjaaja oli loistava ja aivan ihanan kärsivällinen, mä kun varmistin lähes joka liikkeen alussa asioita :D

Liikkeet suoritettiin kahdessa osassa. Muistaiskohan vielä järjestystä...
Paikalla istuminen 0 - Oli mennyt maihin. Tuomarin mukaan puoleen väliin oli kuulemma istunut ihan paikallaan ja sitten valunut maihin rintamasuunta melkein piiloa kohti. Piilo oli kummallisesti lähes koirien sivulla. Vähän mä olin järkyttynyt, kun tulin piilosta - Mulle ei ollut tullut mieleenkään, että Neri voisi mennä maihin, kun ei ole sitä tähän mennessä tehnyt. Tosin ei tuota treeniäkään ole takana kovin montaa kertaa :)
Paikkamakuu 10 - oli valahtanut lonkalle
Ruutu 0 - Tämä oli vähän odotettavissakin. Neri ei yhtään nähnyt, missä ruutu on. En nyt muista kuinka monta käskyä oikein annoin(tästä on olemassa videomateriaalia-tarkastan), mutta luulin niitä tulleen jo monta liikaa! Viimeinen ohjauskäsky oli "eteen", kun Nerin suunta oli ruutua kohti ja sillä käskyllä Neri juoksi vauhdilla eteenpäin ja löysi ruudun. Menin tyhmä vielä antamaan pysäytyskäskyn ennen maahanmenokäskyä, meinaan tuomarin puheista sain sen käsityksen, että olis tullu pisteitä, jos olisin jättänyt sen antamatta. Saatiin suorittaa loppuosakin ja se meni hienosti.
Seuraaminen 10 - Tuomarin mukaa oli komeaa pk-seuraamista, eli hieman turhan tiivistä. Ei kyllä ihan kympin arvoista. Jokin oikealle käänös väljä ja jossain vasemmalle käännöksessä jäi vähän eteen. Lisäksi kolkutteli hampaitaan mun reiteen juoksuosuudella ja alkoi turhautua pitkään seuraamiskaavioon. Eipä olla tuollaistakaan yhtään treenattu.
Seuraamisen loputtua Neri hyppi mua vasten ja se olisi ollut kyllä EVL:ssä varoituksen paikka, mutta eihän Juha... :)
Kaukot 10 - Neri teki jälleen loistavat vaihdot. Harvoin treenissäkään onnistuu noin hienosti :D
Tunnari 10 - Sain pitää kapulaa kädessä varmaan alle 5 sekuntia. Kädetkin oli aivan kuivat, joten pieni epäilys oli... Mutta Nerihän klaarasi homman
Tauko
Luoksetulo 9 - Tosi hyvät pysähdykset Neriksi
Z 10 - Neri teki hienoa työtä, mä aloin jo hieman horjahdella
Ohjattu nouto 8 - Neri unohti merkin, ei bongannut sitä ollenkaan. Lähti suoraan menemään ja pysähtyi kyllä käskystä, mutta kerkisi ringin ulkopuolelle. Uusi "merkki"-käsky, jolloin Neri lähti mua kohti ja kun oli ringissä, huusin pysäytyksen. Siitä lähetys vasemmalle, hieno nouto ja reipas palautus laukalla.
Metallihyppynouto 10 - Neri värähti kyllä hippusen liikkurin "käskystä" ja mun heitto oli ihan vino, mutta Neri tuli kuitenkin hienosti hypyn kautta takas.
Yhteensä 240 pistettä ja EVL2
Kuvat on ottanut Sari Juuti - Kiitos Sari!

Metalliloikka ei osu ainakaan esteeseen :)

Ohjaajalla keskittynyt ilme: "Seiso-istu-maahan, seiso-istu-maahan...."

Kilpailukirjan haku: 240 pistettä EVL2 ja 3.sija

Loppuposeeraus - Mehän ollaan Nerin kanssa sävysävyyn :D

Helteinen SM-tokoretki

SM-toko 12.6. Klaukkalan urhelukentällä VOI-luokassa
Sain mennä onneksi kisapaikalle myöhemmin, kun toimitin Nerin paperit jojo-Marjalle, eli oltiin Klaukkalan urheilukentällä kymmenen maissa. Lämpöä ja auringonpaistetta riitti! Kävin välillä autolla, joka oli hiekkakentällä ja auton mittari näytti +40astetta. Join ja join, ja pakkojuotin ja kastelin Neriä, mutta tuntui että mikää ei riitä. Kun kumarruin ja nousin ylös, oli pakko laskea pää takaisn alas, kun silmissä pimeni ja huippasi. Selvisin kyllä koko päivän ilman migreeniä tai muuta päänsärkyä - Migreeni tuli tietty seuraavana päivänä.

Kuumuudesta jauhopäänä unohdin kehille kiiruhtaessa Nerin lelun teltalle ja lisäksi vaihtaa Nerille aina tokossa ja tottiksessa käyttämäni ketjukaulaimen.
Mutta loistavasti tuosta urakasta selvittiin ja saatiin pisteitä laidasta laitaan lähes kaikista liikkeistä. Hyppynouto tosin odottamattomasti nollille! :)

Eka kehä, tuomari Jaana Tala
Paikkamakuu 10 - Neri oli lonkkamakuussa, kun palasin, olisko mennyt lonkalle heti alkuun.
Kaukot 6,5 - järjestys is-sei-maa-sei-is-maa. Ensimmäiseen istumiseen kaksi käskyä, kun Neri katseli niska kierossa taakseen ensimmäisen käskyn aikana. Muuten asennon vaihdot yhdellä käskyllä. Maa-sei tuli pompsauksen eteenpäin, koska annoin käsky luoksetulokäskyäänellä. Oma moka, mutta kun ajattelin, että Neri ei jaksais nousta. Liikkui eteen myös sei-is vaihdossa.
Kokonaisvaikutus 10

Toka kehä, tuomari Tommi Varis

Juostiin kehien välillä hakemaan vettä "seinästä", kun mulle tuli mukaan vaan 1/2 litran pullo Nerille ja mulle yhteiseksi ja se oli ihan loppu. Kun palasin vedehakureissulta, edellinen kilpailija suoritti viimeistä liikettä. Hirveellä hässäkällä heitin hihnan johonkin ja juoksin Nerin kanssa kehän laidalle. Siinä ei keretty yhtään innostamaan tai valmistelemaan koiraa. Menikin kaikkein heikosti suorituksellisesti ja Neri katseli kaihoisasti kehän ulkopuolelle ja yritti joka liikken välissä häipyä paikalta.
Hyppynouto 0 - Neri suoritti liikkeen, mutta tuli liikaa häröilyä: En taaskaan muistanut sanoa paikalla-käkyä ennen valmis-nyökkäystä, mutta Neri onneksi pysyi paikallaan. Taisi nytkähtää liikkurin käsky-sanasta ja murahti hypyn alastulossa kapulalle. Heitin kapulan ihan esteen taakse, joten en itse nähnyt mitä kapulalla tapahtui. Mä näin vaan, että kerran Neri nosti pääsnsä esteen takaa, eikä kapula ollutkaan suussa. Marja sanoi, että Neriltä oli lipsahtanut kapula kaks kertaa! :-O Neri oli lopulta kapula suussa tulossa esteen ohi takaisin, mutta muisti viime hetkessä - hyppäsi vauhditta vinosti esteen yli, tuli vinoon perusasentoon kapula "roikkuen" suupielessä. Tuomari tuumasi, että "Vähän on teillä vielä keskeneräinen tämä liikke" :)
Seuraaminen taluttimetta 7 - Olihan se sellaista tervassa tarpomista. Kännökset löysiä ja suurinpiirtein sain kokoajan maanitella mielessäni: "tule nyt, tule nyt". Oma vauhtikin oli normaalia hitaampaa. Muistaakseni oikealle käänöksessä Neri jäi mun taakse istumaan ja annoin lisäkäskyn.
Luoksetulo 7 - Ihan vinoon meni maahan, tuli hyvällä vauhdilla, seiso-stoppi valui, maahan ihan hyvin ja loppussa vauhti hiipui, koira tuijotteli sivulle ja tuli jotenkin kummallisesti kaartaen. Marja sanoi, että samaan aikaan toisessa kehässä mun selän takana bortsu lähti juuri noutamaan matallikapulaa, kun mä annoin Nerille sivulle-käskyn. Marja pelkäsi, että Neri painelee bortsua pöllyttämään, kun tuntee bortsun omistjana Nerin "bortsu-vihan". Eihän Neri kuumuudessa jaksanut lähteä toteuttamaan ilmeistä mielihaluaan!
Kok.vaik 8

Kolmas kehä, tuomari Riitta Räsänen

Tällä kertaa käytiin kehien välillä kastelemassa koiraa. Neri kun Näki mun ottavan vesiletkun käteen, se veti päänsä läpi kaulapannasta ja lähti karkuun. Siinä oli muilla vähän hauskaa, kun pyydystelin koiraa hihkuen: "Meillä ei sit kauheesti ole aikaa, kun kohta pitää olla kehässä!" No, ei Neri pitkälle menny. Meillä olikin vielä hyvin aikaa ja kehään mentiinkin paljon reippaammalla asenteella, kuin edelliseen. Vähän liikkeiden alussa sivulletulossa hitautta ja Neri yritti taas ilmaista jokaisen liikkeen jälkeen, että voistais kyllä jo lähteä veks.
Ruutu 9,5 - Voi kuinka hieno! Neri juoksi reippalla laukalla suoraan ruuttun. Mun seis-käsky vähän myöhässä, joten Neri oli ihan ruudun takana, hienosti meni maahan ja sivulle tuli reippaalla vauhdilla.
Liikkeestä istuminen 9 - Vähän seuraaminen oli väljää, mutta nopsasti totteli käskyä. Riitta antoi mulle noottia siitä, että sivuutan koiran liian kaukaa taakse kävellessä. Ei olis meille mikään ongelma vaikka viistää koiran vierestä. En edes tiennyt, että siihen on joku sääntö, mutta nytpä tiien! :)
Metallinouto 5 - Voihan Neritsuppa! Vähän löysä suortitus kaikkineen, mutta lopuksi Neri vielä sylki kapulan mun jalkoihin ennen sivulle siirtymistä. Päätin olla käskemättä Neriä uudelleen ja nostin kapulan itse sanoen "irti"-käskyn nurmikolle. Ja mun heitto oli taas ihan ala-arvoinen - Meni juuri ja juuri yli rajamerkin.
Tunnistusnouto 9,5 - Rauhallinen kapuloille meno, rauhallinen haistelu, rauhallinen nosto, rauhallinen paluu, suorastaan hidas sivulletulo(pylly liikkui ja liikkui, kuin hidastettuna, vähän kerrallaan mun vieressä, kunnes se vihdoin oli suorassa perusasennossa) ja todella hellä ote kapulasta, joten mulle tuli kiirus napsasta se Nerin suusta heti liikkurin annettua luvan.
Jee, se oli viimeinen liike! Mä kehuin Neriä ja olin niin onnellinen, että saatiin meidän homma finaaliin, etten muistanut edes tarkistaa, että onko kapula edes oma.
Kok.vaik. 8
Pisteitä yhteensä 243,67 ja VOI2 

Oltiin kisapaikalla loppuun asti. Makailtiin varjossa ja välillä leikittiin kentällä 20 centin lelulla, eli juomapullolla. Kuumuus ei ahdistnut liikaa, kun pääsi varjoon ja oli ihan kivan leppeä tunnelma. Odotellessa sivusta kuului muutamia antaumuksella lausuttuja kommentteja, jotka sai porukan naurahtamaan. Esim: " Tasan ..ttu viimeinen kerta, kun osallistun SM-tokoon!" "Saadaan vissiin jäädä tänne yöksikin!" :) Tulosten valmistumisessa meni melko pitkään - kahdeksan kieppeillä saatiin viimein kilpailukirjat ja päästiin lähtemään. Meidän joukue oli 35. ja henkilökohtaisissa sijoituttiin kahdeksaneksi 68 koirakon voi-luokassa, mikä ei mun mielestä ole hullummin. Vähän tietty harmittaa, että se ykköstulos jäi saamatta, mutta en sitä kyllä odottanutkaan, kun oli tuollainen helle. Voittajaluokassa tuli itseasiassa vain kolme ykköstulosta ja ruutu oli kuulemma ollut monelle vaikea hahmottaa.

Noutokapulat ei näköjään olleet tällä kertaa Nerin suosiossa. Nyt täytyy käyttää treeneissä erilaisia kapuloita ja pyytää jotakuta vaikka käyttämään kapulaa koiransa suussa juuri ennen Nerin noutamista. Neri saa opetella ottamaan kapulan suuhunsa ja pitämään sitä napakasti, olkoon se minkä muotoinen, hajuinen tai tuntuinen tahansa.

Vierailu

Kaukkalasta ajeltiin mun siskon luokse Espoon Kauklahteen joltain ihme yhteisöltä vaikuttavalle rivitaloalueelle ja viivyttiin siellä pari yötä. Mahtava paikka vierailla koiran kanssa. Asunnon etu- sekä takapiha oli aidatut ja vieressä oli metsiä ulkoiluttaa koiraa vaikka ja kuinka. Siskon naapurustossa asusteleekin monta koiraa. Lapsiakin riitti mennen tullen. Siskon eläinrakkaan 4-vuotiaan tytön halailut Neri hyväksyi joten kuten, mutta hänen kavereitaan Nerillä oli todellisia vaikeuksia hyväksyä. Neri selvästi ahdistui, kun vieraat muksut ilmestyi lähelle. Se saattoi murista ja tuijotteli muksuja korvat luimussa. Kerran antoi jopa äänettömän varoituksen liikauttamalla avoimen suun halimaan tullen lapsen kasvoja kohti. Se säikytti ja sen jälkeen vein koiran pois tilanteista jossa se ahditui. Pelottavan epäluuloinen koira ja mä tietty jännitin, että mitä se keksii. Kierre on valmis - Neri vaistoaa mun jännityksen ja ajattelee, että siinä tätyy olla jotain vaarallista, kun minäkin kerta jännitän. Täytyy varmaan hankkia sille kuonokoppa, ettei mun tarvi jännittää lasten lähestyessä.

Toinen VOI1 \o/

Hyvillä fiiliksillä mentiin kisapaikalle Hervantaan. Oli meille sopivasti mukavan viileä ilma. Neri oli rauhallinen, mutta kuitenkin ihan hyvässä vireessä. Tuomarina jälleen Ilkka Sten.
Epäonneksi meitä ennen oli bordercollie suorittamassa, jouduttiin tulemaan vastakkain melko läheltä ja Neri nosti karvat pystyyn, pompsahteli ja haukahti. Mulla oli Neri vapaana, kun en muistanut, pitääkö VOI-luokassa koira viedä kehään ilman hihnaa! Päästiin suuremmitta kommelluksitta kehään ja kiihtymys meni onneks nopeesti ohi.

Liikkeet oli tavallisessa järjestyksessä:
Paikkamakuu 10 - Normisuoritus Neriltä, eli oli siirtynyt lonkalle.
Seuraaminen  9 - Alussa oli pientä haahuilua, mutta muuten meni hienosti
Istuminen liikkestä 10 - Hyvin
Luoksetulo 6 - Neri pannahinen meni seisomisen maahan! Sanoin ehkä käskyn liian matalalla äänellä, kun normaalisti seisomiseen käytän "kirkasta" ääntä ja maahan matalaa :)
Ruutu 6 -Argh. Neri meni taas ruudun yli ja jäi seisomaan ruutunauhan suuntaisesti juuri ulkopuolelle. Odotin jonkin aikaa hiljaa, jos se vaikka älyäisi itse hipsiä ruutuu, mutta eihän se liikkunut, kun olin antanut seiso-käskyn. Annoin uuden ruutuun-käskyn mutta Neri vaan kääntyi mua kohti ja alkoi nuuskuuttelemaan ruutunauhaa tyyliin "Minähän olen jo ruudussa!" Jouduin antamaan vielä lisäkäskyn ja päätyihän Neri lopulta ruudun sisään. Loppu hyvin.
Hyppynouto 10 - Ihan ok.
Metallinouto 9 - Neri lönkötteli takaisin (Tähän täytyy nyt jollain ilveellä saada vauhtia - Saa antaa neuvoja! :D) Mä heitin kapulan varmaan 10 metrin korkeuteen - Pelkäsin jo, ettei se mene riittävän pitkälle, mutta kieri se metrin yli merkkiviivan.Tuomari tuumasikin liikkeen jälkeen:"Olis tarkoitus heittää 10 m:n etäisyydelle, ei korkeuteen!"
Tunnistusnouto 8 - Neri meni suoraan omalle, nuuhkaisi otti suuhunsa, mutta päätti käydä tarkistamassa kolme muuta ja pudotti oman. Tarkistuksen jälkeen palasi omaa hakemaan. Sen pää oli aivan kiinni toisessa kapulassa ja pelkäsin, että Neri nappaa väärän, mutta likka oli tarkkana. Neri ei ole tuota kapulan pudottelua aiemmin harrastanut, eikä toivottavasti harrasta jatkossakaan. (Lueskelin sääntöjä: Tästä ei olis kyllä ansaittu, kuin korekintaan 7 pistettä)
Kaukot 10 - Neri teki taas kokeessa parhaita suorituksiaan. Oli tullut vajaa 5 senttiä kyllä eteenpäin(ehkä sei-maa vaihdossa), mutta kun toiset tuli pari omaa mittaansa ja saivat siitä vielä pisteitä, Nerille oli kai pakko antaa kymppi! ;)
Kokonaisvaikutus 10 - Minäkin oli tänään suht rento.
Yhteensä 274 pistettä ja 1. sija. Neri sai ruusukkeen lisäksi palkinnoksi muovisen frispeen, joka heti toisella puraisulla meni rikki. - Oli vähän liian kovaa muovia!

Jälkeenpäin hatutti se ruutu-häröily, kun viimeaikoina treeneissä on mennyt hienosti. Ja tietty se seiso-stopin maahanmeno. Nyt ei enää treenata maahanmenoa ollenkaan(aina Neri maahan osaa mennä) ja mahdollisesti vaihdetaan pysäytyksen käsky. Muuten Neri oli tänään oikein tsemppi ja minäkään en pahemmin mokaillut(jos ei sitä metallin heittoa lasketa)

Tuloksia odotellessa Neri leikki ja hösäsi juuri sen urosbortsun kanssa, jolle piti kehään mennessä äristä ja vain siksi, että se oli sattunut ilman omaa syytään syntymään bortsuksi! ;)

BH-koe läpäisty

Kangasalla tuomarina Mervi Savolainen, kymmenen koirakkoa, parina espanjanvesikoira, Neri suoritti ensin liikkeet.
Muuten meni hyvin, mutta seuraaminen oli ihan hirveää, etenkin hihnassa. En edes tiennyt, että meidän seuraaminen voi olla vielä noin kammoa!(Luojan kiitos, siitä ei ole todistusaineistoa videon muodossa) Lisäksi mä sain noottia, että käytin pari kertaa hihnaa pakotteena. Yhden kerran muistan: Neri jäi henkilöryhmässä haistelemaan yhtä "ukkelia", taisi olla Heinilän Jani, mä jatkoin matkaa ja vedin Nerin perässäni. Vapaassa seuraamisessa Neri vähän paransi. Juoksu- ja hitaan osuuden se tuli hienosti - Muuten haihatteli, kävi välillä rinnalla kontaktissa ja taas unohtui. Tuomari sanoi, että koira näytti olevan muissa maailmoissa. Niinhän tuo oli! Ei sentään mennyt arvosana puutteelliseksi :)
Istuminen oli erinomainen, maahanmeno ja luoksetulo mun mielestä erittäin hyvä. En kuullu sanoiko tuomari hyvä vai erittäin hyvä... sanoi että koira törmäsi... Ei muuten törmännyt, vaikka tuli hirveellä vauhdilla ihan kiinni muhun, oli suorassa vähän vasemman jalan puolella ja etutassu oli mun jalan päällä. Siitä suoraan perusasentoon. Mä ihmettelin, että Neri edes tuli eteen istumaan niin vähällä harjoittelulla, kun tokossa otan suoraan sivulle.
Paikkamakuu erinomainen! Jes!
Kymmenestä kolme koirakkoa reputti tottisosuuden.

Kaupunkiosuus meni hienosti. Oli kuuma ja Neri aivan kypsä. Vastaantulevan koiran se ohitti kääntämällä katseensa pois ja lisäämällä vauhtia. Ihmisryhmässä kävi vähän nuuhkaisemassa naista, jonka kanssa kättelin. Yksin jätettynä ei kiinnittänyt ohi menneeseen koiraan mitään huomiota. Tuomari sanoi lopuksi, että Neri oli koko joukon rauhallisin koira! :D
Kaupunkiosuus suoritettiin Kangasalan S-marketin parkissa lauantaipäivän häslingissä. Meille se oli vaan eduksi: Mitä enemmän häiriöitä, sitä vähemmän Neri reagoi yksittäiseen. Varis sai kyllä haukahdukset, kun ei älynnyt väistyä tieltä vaan jäi herkku nokassaan möllöttämään tien viereen, kunnes Neri oli siitä metrin päässä! Olikos tämä nyt se "suhtautuminen toisiin eläimiin"? :)

Neri ei kyllä taida olla ihan kunnossa. Maha oli taas aamulla ihan vesiripulilla. Se on perhana varmaan taas käynyt kaivelemassa ja syömässä kompostia, jonka olin laittanut ruusun ja keijuangervon juurelle katehakkeen alle. Tossa se nyt piereskelee sohvan vieressä... Hyvinkäyttäytyvä koira! :)

VOI YKKÖNEN! Hurraa! :)

Levekin kentällä Springerspanielien järjestämä toko-koe

Tuloksena VOI1, KP ja 1. sija - On mulla ekstrasuperhypertaitava koira! :)

Nerin palkinnot-Tuli sentään sitä ruokaakin :)

Oli kyllä aamulla epäilys, päästäänkö ollenkaan kokeeseen. Neri meni onneton syömään eilen illalla naapurin puskien juurelta puolivalmista kompostia. Hengityksen haju paljasti sen. Neri kyllä oli jo syyllisen näköinen mun luokse tullessaan, mutta sai se torut kuitenkin. Muisti varmaan viime kesästä, että on kielletty syömästä kompostia.
Aamulla heti kattomaan, mitä kompostin syönti on koiralle aiheuttanut. Ei ollut ripuloinut tai oksentanut, mutta oli vaisu. Lisäksi se söi tuoretta heinää Hukin kanssa kilpaa, eikä syönyt ruokaa. Siitä mä huolestuin kovasti, että ruoka ei kelvannut. Lenkille lähtiessä piti normi kiljunnat, ja se kuulosti kerrankin ihanalta :) mutta aluksi vapaaksi päätyään ei lähtenyt heti laukkailemaan hurjaa vauhtia ympäriinsä, ja taas mä huolestuin. Lähti sentään lentoon lehahtavia metsäkanalintuja jahtaamaan, joten ei se kovin sairas voinut olla. Kakka oli lähes pelkkää limamaista nestettä. Lenkin jälkeen ruoka jo maistui ja sain ujutettua siihen maitohappobakteeria.

Päätin sitten kuitenkin lähteä koepaikalle ilmoittautumaan, kun se kerran oli niin lähellä. Sitä ennen käytin koiran vilvoittelu-uinnilla Moision joessa, kun päivä alkoi olla aikas kuuma.
Koepaikalla Neri leikki ihan normaalisti narupallolla ja teki ihan hyvällä asenteella kauko- ja stoppiharjoituksia. Vetämätön se vähän oli ja vire alhaalla, mutta ei oksentanut eikä enää ripuloinut - joten kokeeseen. Tuomarina kiltti Sten :)

Pisteet liikkeiden suoritusjärjestyksessä(jos nyt muistan oikein)
Paikkamakuu 10 - Oli mennyt oikein "löysään" lonkka-asentoon. Ja... yksi ohjaaja oli kuulevinaan, että huudettiin aika ja tultiin sitten kaikki vähän varovaisesti sieltä varmaan 15 sekkaa liian aikaisin. Saatiin anteeksi! Tästä lähin laitan itselleni kellon päälle! :)
Ruutu 7 - Neri lähti hyvin kohti ruutua, huusin pysäytyksen, mutta neri juoksi ruudun taakse seisomaan. Mulla meni hetken siinä miettiessä, millä käskyllä sen saan tulemaan vaan vähän eteenpäin. Päädyin "ruutuun!" Neri seisoi käskyn jälkeen hetken ja käveli sitten varovasti ruutuun. Hyvin maahan. Seuraamaan tuli hienosti.
Liikkeestä istuminen 10 - Tän Neri osaa. En edes muistanut vilkaista, menikö Neri tosiaan istumaan.
Seuraaminen 9 - Vähän oli laiskaa ja kontakti putoili välillä, etenkin alussa.
Luoksetulo 8 - Neri teki loistavat stopit! Mutta mitä teen minä... en muistanut odottaa liikkurin lupaa hihkastessani Nerin jatkamaan stopista :-/
Metallinouto 10 - ei ihan ansaittu. Löysä palautusvauhti, ja mä heitin ihan onnettoman heiton, vaan jotain 8 metriä. Luulin jo, että tuomari määrää uusinnan, mutta eihän meidän Ilkka :)
Kaukot 10 -  Meni niiiiiin hienosti, kun Neri vaan osaa.
Tunnistusnouto 10 - eikä ansaittu tämäkään: kolisteli hampaillaan viereistä kapulaa ja vähän mälväämistä palauttaessa
Hyppynouto 10 - Ihan ok, tosin voisin jopa sanoa, että Nerin noutamaanlähtö lähenteli kyllä varastamista :)
Vaikutelma 10 tuomarin kommentilla: "Mitä sää jännität? Jos mulla olis tommoinen koira, mää en jännittäisi yhtään!" :D

Mulla meinaan alkoi seuraamisessa jo lahkeet vipattamaan ja ääni taisi mennä jo heti alussa ruudun seuraamaantulokäskyssä. Mitä ihmettä mä aloin jännittämään kesken suorituksen, kun en tällä kertaa ollut ennen koetta ihan soosissa.
Ja huomio: Lisää treeniä liikkurin kanssa!

Mulla oli tarkoitus siirtyä ensimmäisen voi1:sen jälkeen evl:ään, mutta kun olen lupautunut SM:iin, niin voissa jatketaan. :)
EVL ei kyllä ole läheskään valmis, kun ei ole edes aloitettu treenaamaan ohjattua noutoa, kun en tiedä, miten se koiralle opetetaan. Merkkiä ei myöskään ole treenattu, mutta se ei liene vaikeaa. Z, eli entinen idari, ei myöskään tuottane vaikeuksia.

LeVeK - Toko-alokas 2010

Kävin pokkaamassa kevätkokouksessa Nerin palkinnot. Saatiin kiertopalkintopysti ja uudenvärinen ruusuke kokoelmiin :)

Kuvia: Valjakkohiihto Parolannummi 12.2.11

Omalla kameralla ei tullut otettua kuvia valjakkohiihdoista, niin "lainaan" muiden kuvia:
Lähtökiihdytys iloisella ilmeellä (Meinasin kyllä kaatua, mutta sitä ei onneks tullu ikuistettua) :)

Kuva Tiia Tauru

Neri päättikin jatkaa ensimmäisestä mutkasta suoraan. "Heeei, vaseeen!"

Kuva Tiia Tauru

... ja mä pääsin melkein ohi.

Kuva Tiia Tauru

Ensimmäisen mäen päällä oli vielä ihan helppoo ja kivaa.

Kuva Markku Seppänen

... ja Nerilläkin iloinen ilme

Kuva Markku Seppänen

Tämän kuvan jälkeen Neri meinasi taas jatkaa mutkasta suoraan ja kohti kuvaajia. :D

Valjakkohiihtokokeissa

Hattulassa Parolannummella
Jäi tosi hyvä mieli päivästä! Oli kiva kokemus, vaikkei se matkalla niissä ylämäissä siltä tuntunutkaan. Ja muistan sen hengenahdistuksen taas, kun katson tota maaliintulovideoo :D Kun vihdoin saan henkeä, huudan "Hirveitä mäkiä!"

Neri oli loistava! Mun täytyy parantaa kuntoa!

Meistä ei menny kukaan ohi ja me ohitettiin borderterrieri-koirakko siinä hirveimmässä ylämäessä. Bortsu rähisi Nerille, mutta Neri ei edes vilkaissut sitä! :D
Neri juoksi turhaan ihan oikeassa reunassa - pehmeä alusta hukkasi voimia, mutta mä en pystynyt läähätykseltäni enää komentamaan sitä keskemmälle! Niin, ja sit se yritti kaikkien sivulatujen, -teiden ja -polkujen kohdalla lähteä pois reitiltä. Oliskohan reitti ollut sen mielestä tylsä! ;) Kisamatka oli n. 5 km, aika oli 11.02 ja sillä tultiin 8./15
Päivästä tuli pitkä, kun ensinnäkin tulosten käsittelyyn meni niin kauan aikaa, kun koirakoita oli ilmoittautunut 87(jokunen jäi kyllä tulematta). Ja kun kisat oli vielä Etelä-Hämeen kennelpiirinmestaruuskisat sekä suursnautsereiden, doobermannien, noutajien ja belkianpaimenkoirien rotumestaruuskisat, meni palkintojen jakoonkin melkoisesti aikaa. Lähes jokaiseen sarjaan riitti vielä rotukisoissakin osallistujia! :)

"Kiukuttelua" kokeessa - Saatiin kuitenkin 1-tulos ->TK2

TK2 Mustantuiskun Nerinna

Taas mä sekoilin - En tajua mikä ajatusvirhe mulle tuli aamulla ennen lähtöä. Mun olis pitäny lähteä ajamaan koepaikalle kymmentä vaille 8, niin mä lähdin vasta lähes 20 yli. Tajusin autoon istuessani, että mulla on n. 12 minuuttia aikaa ajaa koepaikalle, jos meinaan olla siellä sen vaaditun puoli tuntia ennen kokeen alkua. Ihan "pikkusen" vaan ajoin ylinopeutta... ja kerkeisn ihan kivasti, kun mua ei ees moitittu! :)
Ja hyvin saatiin koottua paketti kokeeseen: AVO1, 182 p, KP ja luokkavoitto, tiukkana tuomarina Tiina Heino. Niin, lisäksi LeVeK tuli joukkuekisassa kakkoseksi ja saatiin Nerin kanssa paljon, paljon palkintoja.

Kehässä
Neri ei ole tottunut siihen, että samaan aikaan toinenkin koirakko suorittaa viereisellä kentällä, joten siitä otti häiriötä. Samaten kostea nurmi kiinnosti. Kovasti sain tehdä liikkeiden välillä töitä, että sain koiran huomion itseeni ja nätisti perusasentoon. Suoritti kuitenkin ihan...
Paikallamakuu 10 - Tämä oli kerrankin täydellinen suoritus Neriltä ja täysi 10 ansaittu. Neri ei mennyt lonkka-asentoon, eikä välittänyt vähäänkään vierestä liikenteeseen lähteneestä aussista.
Seuraaminen 8 - Neri kiukutteli, seurasi ja kiukutteli. Mikähän ihme sai koiran ulvahtelemaan liikkeelle lähtiessä, juoksuosuudelle lähtiessä ja kai se jossain muuallakin vielä urputti.
Liikkeestä maahan 9,5 - puoli pistettä pois urputuksesta :)
Luoksetulo 8 - liikkui jonkin verran käsimerkin jälkeen, sivulletulo hyvä
Liikkestä seisomaan 10 - rintamasuunta oli vino, mutta tuomari ei kai nähnyt sitä sivusta?
Nouto 8 - mälväsi kapulaa (kapulassa oli tosi paksu keskikohta, tuntui varmaan vieraalta suussa) Paluu oli tällä kertaa reipas, sivulletulo hyvä
Kauko-ohjaus 10 - tosi hienosti
Estehyppy 9 - tuomari sanoi rokottaneensa pisteen vinosta asennosta esteen takana, joka oli musta outoa, mutta joka tapauksessa pisteet oli oikeat suorituksesta - Neri törmäsi muhun aika napakasti sivulle tullessa
Kokonaisvaikutus 9 - ihme! - sen verran jouduin Neriä innostamaan liikkeiden alkuun
Tuomarilinja oli tosiaan tiukka, mutta musta näytti, kuin se olisi hieman löystynyt loppua kohden. Koirakoita oli avoimessa luokassa 15, ykköstulos taisi tulla Nerin lisäksi vaan muutamalle.
Tänään sitten tein kokeen jälkeen lopullisen päätöksen ensi viikonlopun kokeen perumisesta. Nerissä oli havaittavissa kisaväsymystä - Tekeminen ei tuntunut kehässä mielekkäältä. Neri on varma suorittaja, kunhan vaan tosiaan osaa... ja voi-liikkeet ei ole ihan täysin hallussa.
Kokeita on myöhemminkin! :)

Nerillä nyt 2xAVO1

Toko-koe Ylöjärvi AVO1, KP ja 1. sija - Tuomaroi Ilkka Sten

Kyllä jännitti taas, ja kun koe oli Suomen Sveitsinpaimenkoirien järjestämä, näin varmaan yöllä painajaisia berneistä! :)
Oli kostea ilma, ja tuntui kalsealta, tihkutti mutta mun onneksi ei satanut. Neri tykkää, kun ei ole liian lämmin ja sedekkaan ei sitä haittais. Väsynyt se on nyt, tossa nukkuu lattialla ja jalkoja sätkii välillä unissaan.

Paikalla makuu 10 - Pysyi onneksi hyvin, vaikka lähti juuri ennen liikkeenohjaajan "valmis?" kysymystä peusasennosta liikenteeseen ja alkoi nuuhkia maata. Lonkka-asentoon oli taas heittänyt jossain vaiheessa, mutta siitä ei näköjään näissä luokissa tuomari rokota
Me oltiin avo-luokan 7. koirakko ja Neri oli autossa välillä kerälle kääriytyneenä täydessä unessa. Herättely lelulla ja magggaralla.
Seuraaminen 10  - Neri kyllä kolisteli välillä hampailla mun jalkaani tylsistyneenä. Juoksuosuudella jouduin sihahtamaan sille kieltävästi :-/
Maahanmeno 10 - Nää jäävät on Nerillä hyviä
Luoksetulo 9 - Käsiliikkeellä - Pysähtyi! :) Mitä nyt niistä parista askelesta...
Seisominen 10 - Hyvin
Noutaminen 9 - Pisteitä hyvin tästä suorituksesta(kun vertaa esim. viime kokeeseen) Oma kapula jäi viimeeksi kisoissa Kangasalle, enkä katsonut tarpeelliseksi ostaa uutta. Neri haparoi kapulan nostamisessa ja palatessa "paranteli" kapulan asentoa suussa.
Kauko-ohjaus 10 - Liikkui ehkä inansa eteenpäin istumaannousussa
Estehyppy 8 - Neri oli jo kyllästynyt koko touhuun ja hyppi mua vasten ennen viimeistä liikettä. Katseli metsään, kun annoin käskyn, mutta onneksi Nerillä "hyppy-himo" on niin voimakas, niin lähti käskystä. Ei istunut ekalla käskyllä ja luoksetullessa sivulle pyörähtäessään törmäsi mun reittä vasten huomattavan voimakkaasti
Kokonaisuus 10 -  Iloista oli meidän yhteinen tekeminen :)
Ja yhteensä siitä tuli 191 pistettä -  Meidän enkka! Ja ens lauantaina pistetään paremmaks, kun taistellaan LeVeKin joukkueessa piirinmestaruudesta. ;)

AVO1 plakkarissa :)

Kangasalla AVO1 - 181 p, KP ja 2. sija - Tuomari Marja Ala-Nikkola

Jänskätti taas aamulla, niin ettei ruoka maistunu. Miksköhän näitä pitää aina näin jännittää?!!? :)

Vaikka uhosinkin, että perjantaina en tee mitään tokoon viittaavaakaan, niin pakko oli ottaa muutama estehyppy, kun torstain treeneissä kentällä Neri meni taas ihan esteen sivuun ja ja sen lisäksi oli kuono esteen kohdalla. Siitä on todellakin mahdoton koiran älytä tulla takaisin esteen kautta hypäten. Eikä lisäksi edes istunut ekalla käskyllä. Huomasin, että Neriä ei kannata hyppyyttää liian läheltä estettä - Hypystä tulee lyhyt ja koira on liian lähellä estettä, että sivuun kiepsahtaessa tulisi hypyn kautta takaisin. Aloitan hypyn n. 3 metrin päässä esteestä.
Hyppyjen lisäksi treenattiin luoksetulon pysäytyksiä, mutta eipä auttanut...

Kokeen pisteet
Paikalla makaaminen  10
Seuraaminen taluttimetta 9 - poikitti välillä, perusasennot kuitenkin suorat
Maahanmeno seuraamisen yhteydessä 10
Luoksetulo 5 - meni läpijuoksuksi. Neri ei hidastanut "seis"-käskystä yhtään, alkoi vaan ottaa pidempiä laukkaloikkia -> Tätä täytyy nyt jotenkin työstää (päätin jo vaihtaa pysäytyssanan)
Seisominen seuraamisen yhteydessä 10
Noutaminen 9 - laukkasi vauhdilla reilun metrin noutokapulan ohi, siitä piste pois, toi reippaalla laukalla takaisinkin (jälkihuomio: hetkinen, miksi tosta putosi piste, kun sännöissä sanotaan, että kapulan "etsimisen" ei pitäisi pudottaa pisteitä? :D vai työskenteliköhän Neri yli-innokkaasti kapulaa ottaessaan? Nätisti se sen taisi ottaa. No, ei väliä, kun ei se vaikuttanut lopputulokseen!)
Kauko-ohjaus 10 - tässä olin epävarma, kun viimeeksi meni nollille ja ennen meidän vuoroa kokeilin tätä... ja Neri ei noussut mokoma ylös edes toisella käskyllä. Otin pari kertaa ihan läheltä namilla ja ylikehuilla palkaten ja jätin sitten "herran haltuun"
Estehyppy  10 - istui hyvään paikkaan ja suoraan JES ja siitä kaunis paluu!
Kokonaisvaikutus 10 - olin itse suht rento ja muistin kehua koiraa välillä :)

Vähäks mä hihkuin ja nappasin Nerin syliin, kun päästiin kehästä ulos! :D

Olipas toko-koe kuuma kokemus (ts. tuskallinen)

On se vaan niin pienestä kii!
Kolmostulos 137,5 pisteellä - Tuomarina Riitta Räsänen - Eihän tuo nyt ihan nappiin mennyt, mutta syynä ei kyllä ollut se, että treenaaminen jäi vähiin. (No, ehkä viime tingan treenaaminen oli väsyttänyt koiraa, vaikkei eilen tehtykään kyllä kuin paikkamakuuta ja noutoa.)
Aamusta jo alkoi huonosti - heräsin aamuyöstä kamalaan pääsärkyyn-> särkylääke ei auttanut-> migreenilääke myöhemmin aamulla auttoi vähän, mutta oksetti ja olo oli todella sekava, eikä tuo kirkas auringonpaiste ja kuumuus ainakaan yhtään asiaa helpottanut.
Musta tuntui meidän suorituksen jälkeen, että se oli täysi fiasko, pohjanoteeraus - meidän kummankin meno oli ollut kuin tervassa tarpomista. En ollut yhtään seurannut mitä pisteitä me oltiin liikkeistä saatu, mutta kun useat liikkeet tuntui menneen alle meidän tänhetkisen tason.
Mutta myöhemmin kotiin ajaessa mulla oli ihan hyvä fiilis - Ei se loppujen lopuksi niin huonosti mennyt, kuin musta ensin tuntui. Ei se ykköstulos lopulta niin kaukana ollut noinkaan onnettomalla suoritustasolla - Se on vaan niin pienestä kiinni! Yksi 0 yhdestä 3 kertoimen liikkeestä, jonka piti olla meidän pravuuri, niin se on siinä.
Sietämättömän kuuma
Tuomarin tullessa tarkastamaan Neriä, mulla heitti päästä ja pahasti - Ei siis henkisesti, vaan oikeesti fyysisesti ;o) Huippasi ja mun oli pakko laskea pää alaspäin. Nerikin oli aivan vetämätön ja hyväksyi nurkumatta tuomarin kaikki kopeloinnit, jopa takapään koiton. Sen jälkeen yritin viritellä Neriä suoritukseen leikkimällä ja nameilla. Namit kelpasi, mutta intoa ja kontaktia ei saanut irti repimälläkään. Neri vaan läähätti ja katseli kaukaisuuteen. Olin käyttänyt Nerin aiemmin uimassa, mutta olisi kyllä pitänyt käyttää juuri ennen suoritusta uudelleen.
Kentällä oli kertakaikkiaan sietämättömän kuuma - Ja tietenkin "saatiin" olla avoimen luokan ensimmäisiä suorittäjia. Mua ei edes jännittänyt tällä kertaa, koska mun pää oli aivan sekaisin. Ja montakohan kertaa mä kysyin: "mikä liike tää onkaan" ja "miten se menikään". Aivan kamalaa!

Liikkeet suoritusjärjestyksessä pisteineen

Seuraaminen taluttimetta  7 - Ei kontaktia juurikaan, eikä yhtään perusasentoa liikkeen pysähtyessä vaan Neri jäi seisomaan, kerran jopa jatkoi matkaa ja käveli sitten mun eteen. Tuomari antoi meille vielä yhden mahdollisuuden liikkeenohjaajan jo lopetettua ja sanoi vielä kerran "liikkeelle mars-liike seis", jolloin Neri teki ainoan perusasentonsa. Kiltti tuomari!
Maahanmeno seuraamisen yhteydessä  9 - Muuten hyvä, mutta makasi hieman vinossa rintamasuunnasta
Luoksetulo  7,5 - Hyvä vauhti, suht nopea pysähtyminen, mun edessä istui vinoon, korkea hyppy sivulle perusasentoon, niin että Nerin rinta osui mun rintaan ja vielä vino perusasento. (Ai niin, päätin eilen illalla vielä muuttaa pysähtymiskäskyn käsimerkistä suusanalliseksi, vaikka oltiin treenattu melkien vain käsimerkkiä :D)
Seisominen seuraamisen yhteydessä  9 - Tuomari kehui täydelliseksi muuten, mutta kun perusasentoon piti käskeä kahdesti
Noutaminen  6,5 - Melko innokas liikkeellelähtö, vaikka pelkäsin, että tuossa mielentilassa Neri ei lähde ollenkaan hakemaan kapulaa. Pudotti kapulan matkalla kerran, otti oma-aloitteisesti uudelleen, maleksi hitaasti mun luo, jäi vähän kauas musta ja vinoon, hyppäsi sieltä kaukaakin sivulle ja perusasentokin taisi vielä olla vino
Kauko-ohjaus  0 - Piti olla meidän varmin liike - Neri on ollut siinä aina tosi hyvä, mutta nyt Neri kävi ensinnäkin makaamaan lonkka-asentoon ja siinä se makasi kuin lehmä eikä yksinkertaisesti jaksanut vaivautua nousemaan istumaan. Se oli sitten siinä. Mun kävi Neriä sääliksi - tiesin vallan hyvin miltä siitä tuntu olla siellä kuumalla kentällä, kun itsellänikin oli niin tuskaista. (Laskeskelin jälkikäteen, että tästä ei olisi tarvinut saada kuin 7,5 pistettä, niin olisi just saatu kokoon 1-tuloksen vaatimat 160pistettä. Jossittelua ;D)
Estehyppy  7 - Hyppäsi pitkälle ja mulle tuli viimekerrasta oppineena kiire huutaa "istu", joten huusin sen liian aikaisin - Neri jäi seisomaan. Siinä kohdassa mun aivosolut alkoi käydä hurjilla kierroksilla, että saiko tässä antaa toisen käskyn vai pitikö vaan antaa olla, ja ennen kuin oli käynyt ajatusketjua läpi huikkasin uudelleen istu-käskyn. Onneksi Neri istui, koska ei kait siinä olisi kuitenkaan saanut antaa uutta käskyä, tai olikohan se niin, että jos Neri ei olis totellu, olis menny nollille??? Takas onneksi hyppäsi esteen yli vaikka olikin esteestä vähän sivussa. Ja jälleen edessä asento vino ja hyppäys perusasentoon.
Tuomari tokaisi tämän jälkeen: "Miksi ihmeessä et ota sitä suoraan sivulle???" (Sitä alan pikkuhiljaa ihmetellä itsekin! Tossa eteenotossa virheet ja pisteiden vähennykset vaan kertautuu!)
Paikalla makaaminen  10 - Jes! Helpotus! Ja parhaat pisteet mun etukäteen eniten pelkäämästä liikkeestä. Tosin en enää liikkeen alkaessa jännittänyt sitä, ettei Neri pysyi paikallaan, vaan sitä saanko sen yleensä ottaen edes makaamaan, oli se sen verran muissa maailmoissa. Rintamasuunta oli vino ja Neri asettui suoraan makaamaan kuin lehmä, mutta siitä ei mennyt pisteitä.
Kokonaisvaikutus  8 - sen sai melkein kaikki muutkin

Huomasin, että sellaiset liikkeet missä piti pysähtyä / jäädä johonkin, meni parhaiten. (Luoksetulon pysähtyminenkin oli hyvä, mutta kun se mun edessä sählääminen vei niitä pisteitä.) Kyllä kai, kun oli niin kuuma, että mielellään jäi paikalleen! :)
Neri oli meidän suorituksen jälkeen niin lutuna. Se tuli mun syliin tai viereen nukkumaan, kun makasin nurmikolla varjossa pääsärkyä potien paikkamakuuta odotellessa. Paikalla makuun jälkeen se kiipesi mun syliin, kun menin sen viereen kyykkyyn. Kotona se seurasi mua kuin hai laivaa, eikä olisi päästänyt mua ollenkaan silmistään. Pieni ressu oli aivan poikki!

TOKO Lempäälä ALO 1-tulos - Tuomari Hannele Pörsti

Sairaasti jännitti, mutta lopputulos korvasi mahanpurut :)
Lauantaina ei treenattu mitään muuta kuin aamulla vähän kontaktia ja sen pysymistä liikkeelle lähdössä muutaman kerran. Koira ei oikein ollut innokas, joten lopetin treenaamisen lyhyeen, etten puuduta sitä koepäiväksikin!

Tänä aamuna sitten lenkillä menasi epätoivo iskeä, kun koira oli ihan sätky. Poukkoili ja kiskoi hihnassa (mun jännittyneisyyden syytä?) ja kiskoi pihoilla olevia koiria kohti. Sen lisäksi yksi koira pääsi omistajaltaan irti ja syöksyi hurjaa vauhtia meitä kohti komentoja uskomatta. Mä annoin äkkiä Nerille hihnaan löysiä niin paljon, kun sillä nysällä pystyi antamaan. Onneksi tilanne sujui ihan rauhallisesti: Neri nosti karvat pystyyn ja meni koiraa vastaan - kohdatessa toinen koira alistui Nerin eteen ja jäi siihen alistuneeseen asentoon jököttämään. Neri yritti kutsua sitä välillä leikkiin hyppimällä sen edessä 360 astetta ympäri. Omistaja huuteli n. 30 metrin päästä koiraa, mutta se ei liikahtanut puoleen eikä toiseen. Omistaja kysyi, voitaisko me oottaa siinä vähän aikaa, kun hän käy viemässä toisen koiransa sisälle. Kun hän lähti poispäin, koira teki pienen liikkeen omistajaa kohti, mä huikkasin, että "Nyt se olisi varmaan tulossa, huuda sitä!" Siitä se sitten lähti! Neri oli oikein hieno tyttö, mutta siitä jäi sille kuitenkin kierrokset päälle, eikä se olisi enää millään ollut vetämättä hihnassa. Ja lisäksi mä sitten huomasin, että mullehan alkaa tulla jo kiire koekentälle -> Lisää stressiä!

Onneksi me ei oltu ensimmäisten suorittajien joukossa(suoritusnumero "onnenluku" 13): kerkesin seurata muiden suorituksia ja se rauhoitti kummasti. Tuomari käskytti itse alokasluokan ja naisella oli niin hiljainen ääni, etten mä tahtonut kuulla siinä moottoritien metelissä. Kerran jouduin kysymään liikkeen alussa "Niin, mitä?"
Jännitti niin paljon, etten mä muista mitä mä siellä tein. Menin vaan kauheeta vauhtia tuomarin käskyjen mukaan ja tuomarikin käskytti kauheella tempolla. Ja tajusin jäkeenpäin, että enhän mä edes kehunut ja paijannut Neri ressua välillä! :-(  Onneks se on.... Neri, eikä ottanut siitä yhtään nokkiinsa! Seurasi varmaan vaan entistä tiiviimmin, kun ei mamma anna yhtään huomiota! Tuomari ei kommentoinut mitenkään liikkeiden jälkeen arvostelua, eli en tiedä miten pisteet muodostu, voin vaan arvailla.

Liikkeet ja pisteet, ja yritän muistaa mitä tapahtu

Luoksepäästävyys 10 - Neri pysyi mun vierellä eikä väistänyt tuomarin kättä, Jes!
Paikalla makaaminen 10 - aika hyvin siitä suorituksesta: Neri tuijotti vieressä olevaa malikkaa ja meni vinoon makaamaan, vaihtoi lonkka-asentoon välillä (eikä noussut ensimmäisellä käskyllä perusasentoon, mutta ei kerrota sitä kellekkään, kun tuomari ei sitä kuullut :D) Lisään vielä tähän, että tätä liikettä mä jännitin kaikkein eniten etukäteen, kun ei koskaan tiedä, mitä muut koirat siellä tekee ja Neri on vaikutuksille kovin altis... Yksi lähti rivistä ohjaajan perään. Muuten rivi oli suht rauhallinen.
Seuraaminen kytkettynä 8,5 - Tämä meni ihan sumussa (taisi joku käännös mennä huonosti ja törmäilin koiraan)
Seuraaminen taluttimetta 9 - Sumussa tämäkin, sen verran muistan, että kontakti taisi olla ihan hyvää
Maahanmeno seuraamisen yhteydessä 8 - Neri oli keskittynyt hetken johonkin muuhun, jouduin antamaan kaksoiskäskyn perusasentoon nousussa. Maahan meni kuulemma nopeasti.
Luoksetulo 9 - en tiedä mistä piste meni, mutta ei enempääkään olisi ansainnut: vähän liikkui etujalat ennen luoksetulokäskyä, tuli kyllä aika suoraan ja lähelle eteen istumaan, hyppäsi itselleen ominaisesti sivulle perusasentoon (en muuten huomannut sanoa tuomarille, että otan koiran ensin eteen :-O )
Seisominen seuraamisen yhteydessä 9,5 - *blakout* mutta hyvin sen on täytynyt mennä! :)
Estehyppy 9 - innokas hyppy .... ja koira oli kai olevinaan agilityssä ja jatkoi matkaansa, mulla meni hetkeksi pasmat ihan sekaisin, kunnes älysin lopulta huutaa "seiso" Neri pysähtyi kyllä heti nätisti seisomaan kasvot mua kohti, mutta alueen reunanauhan ulkopuolelle. Mä olin varma, että 0 tulee, mutta siihen tuomari kommentoi, että hän on ollut lepsumpi näiden kanssa alokasluokassa! No, huh, meidän onni!
Kokonaisvaikutus 8 - en tiedä mistä koostui?

Yht 181 pistettä, ALO1 ja 2. sija Eikä huonolle hävitty, malikalle! :)

Nyt uskallan ilmoittaa meidät Tampereelle Tamsk - Levek mittelöön 10.7, jos siellä on vielä paikkoja jäljellä.