Hakuiltu
Sääksjärvellä 2. pääsiäispäivä kuuden koirakon voimalla. Nerille viisi mm. Ensimmäiset kaksi ja viimeinen ääniavulla. Kaksi muuta valmiina. Neri ei ollut ihan yhtä innokkaana kuin viimeeksi. Pistot oli ääniavuillakin hieman kierteleviä ja ilman ääntä teki siksakkia mennessään.
Ilmaisutreenit otettiin kerran kotipihassa.Oli taas laiska maalimies, joka ei suostuntu lähtemään kotipihaa pitemmälle. Sanoi ensin makaavansa vaan terassilla, niin Neri voi hakea rullat sieltä! :) No, pari ensimmäistä olikin terassilta - molemmista päistä. Ensimmäisellä kerralla Lasi makasi terassilla palkkakippo mahanpäällä, vaikka käskin laittaa sen näkymättömiin. Neri oli napannut palkkakipon rullana, toi sen mulle ja odotti innoissaan näytölle lähettämistä! :D Hienosti Neri toimii. Kohta voisi uskaltaa ottaa näytön jo metsään mukaan. Kun saisi noita laiskimuksia lähtemään muutaman kerran muuallekin treenaamaan, kun kotipihaan.
Esineitä etsitty
Esinemotivaatio Nerillä on parantunut kummasti. Se raahaa välillä mulle kaikki mahdolliset lattialta löytämänsä esineet ruuan toivossa. Sterilisaation jälkeen tullut jatkuva nälkä lisää motivaatiota! :)
Kolmeen otteeseen ollaan treenattu noin 20 X 50 metrisellä alueella. Ensimmäisellä kerralla veljen 2- ja 4-vuotiaat pojat saivat viedä alueelle esineitä. Nuorempi ei kovin pitkälle malttanut esinettä viedä, mutta vanhempi oikein piilotti sen. :)
Toisella kerralla vietiin alueelle yhdessä useita esineitä. Neri haki hyvin rauhallisella vauhdilla ja järjestyksessä lähimmistä aloittaen ja eteni siksakkia alueen perälle asti tuoden kaikki!
Kolmannella kerralla vietiin molempiin takakulmiin esineet yhdessä. Lähetin viimeeksi viedylle ensin. Haki hanskan vauhdikkaasti. Keskelle kävelin itse vähän matkaa alueelle ja heitin sitten Nerin nähden esineen niin pitkälle, kuin sain. Neri meni siihen asti vauhdikkaasti missä oli mun jäljet, ja sen jälkeen alkoi pyöriskelemään siinä paikassa. Olin kyllä tallannut alueen, mutta harvakseen. Jatkoi lopulta oma-aloitteisesti eteenpäin ja löysi kerälle käärityt valjaat. Viimeeksi lähetin hakemaan toisesta takakulmasta ensin viedyn esineen. Meni vauhdilla perälle asti ja löysi hatun kiven takaa nopeasti. Neri luovuttaa esineet samalla tavalla kuin noudossa kapulan - sivulla perusasennossa.
Tokoiltu
Kotipihassa stoppeja ja maahanmenoja kierroista sekä kisatyylillä. Saisi olla napakampia. Lisäksi kaukojumppaa läheltä ja kaukaa. Oikeat asennonvaihdot meinaa alkaa unohtumaan ja takatassut pompsahtaa useasti eteenpäin.
Hiekka- sekä nurmikentällä ollaan käyty treenaamassa kaikkia VOI-luokan liikkeitä. Tänään meni mokoma luoksetulossa useita kertoja seiso-stopin maahan. Kaukoissa liikkui kisamatkalta n. 20 senttiä eteenpäin, mutta en nähnyt missä kohtaa se sen teki. Kai vähän joka siirtymässä.
Ruutu on välillä Nerille täysin näkymätön. Se osaa mennä hyvin ruutuun, jos vaan pongaa sen kentältä. Nyt täytyis harjoitella ruutua eri värisillä nauhoilla ja tötsillä. Maassa on nyt pysynyt hyvin paikoillaan ja seuraamaantulo suoraan.
Noudoissa on oppinut nyt ottamaan kapulan nätisti ja nyt ollaan treenattu palautukseen vauhtia. Aika ajoin tuleekin tosi hienosti reippaalla laukalla.
Tunnaria pitäisi päästä enemmän harjoittelemaan liikkurin kanssa. Tuo hyvin oman, kun itse vien kapulat. Eikä enää pahemmin pureskele kapulaa.
Vielä viikko aikaa hioa liikkeet koekuntoon...
Canicrossailtu
Kerran kävin kokeilemassa omaa kuntoani parin kilsan matkalla. Päätelmä - Surkea kunto! Jalkalihakset oli viikon kipeät. Mulla on lisäksi sitkeä flunssa, tai sitten eri viruksien aiheuttama, niin ei uskalla paljon hengästyä.
Viime keskiviikkona kätiin Tavesin yhteistreeneissä. Aluksi kävellessä veryttely lenkillä Neri vouhkasi eteen ja taakse vahdaten toisia koiria. Mentii sitten kärkeen, niin Nerikin rauhottui. Vetää hyvin ja osaa rauhoittaa vauhdin mun juoksuvauhtiin sopivaksi "ravi"-käskyllä.
Lopuksi tehtiin ohitusharjoituksia. Neri oli ensin ohitettavana - Leikin sen kanssa narulla, ettei se rupea rähisemään ja provosoimaan ohittavaa koiraa. Ohittaessa juostiin sellaista vauhtia, ettei Neri ehtinyt ruveta rähisemään. Se kyllä piti varmuuden vuoksi rinnalle tullessa pientä uhoavaa urinaa ja ohi päästyään lisäsi vauhtia, kuten hiihdossakin, ja mulla oli jo jalkojeni kanssa pieniä vaikeuksia! :) Neri ei ainakaan jää maleksimaan ohituksen jälkeen. Ensi keskiviikkona mennään uudelleen kimppatreenaamaan.
lauantai 30. huhtikuuta 2011
lauantai 23. huhtikuuta 2011
Ruutu, ai mikä ruutu, ai missä??
Tiistaina kentällä yhteistreeneissä paljon koirakoita paikalla.
Alkuun paikkamakuussa oli 7 koiraa. Kaksi ohjaajaa pujotteli koirien ymärillä ja takana kävi leikkimässä kaksi eri koirakkoa. Nerillä niska kääntyi kieroon ja meni lonkalle, kun piti vahtia takana olevia eläviä. Etutassujakin asetteli jossain vaiheessa vähän levottomana.
Noudot ja hyppynoudot meni hienosti - Ei enää leiki kapulalla.
Luoksetulossa oli levoton ja mittarimatoryömi eteenpäin. Jouduin menenään palauttamaan sen alkuperäiselle paikalle pari kertaa. Seisominen vähän valui keskittymisen puutteessa, mutta maahanmeno oli hyvä.
Seuraamisessa ja askelluksissa tosi tsemppinä, myös siirtymissä seurasi kontaktissa.
Kaukot myös pikkasta vaille kisamatkalla hyvin paikallaan. Jossain siirtymässä tarvi muistaakseni toisen käskyn.
Ruutu sitten viimeeksi, kun se vihdoin vapautui. Neri alkoi jo käydä vähän kierroksilla, katse eteenpäin ja olisi ollut lähdössä jo ilman käskyä. Seuruuttelin ennen lähetystä, kunnes pysyi sivulla paikallaan. Intona lähti liikkeelle, mutta juoksi vauhdilla oikealta ruudun ohi kohti paikkaa, johon olin edellisellä kerralla jättänyt pallon eteenlähetyspalkaksi. Ei auttanut ruudun huutelu. Neri oli ihan pihalla, että "mikä ruutu". Toisella lähetyksellä teki saman: Juoksi ruudun ohi, mutta kääntyi ja tuli lopulta takaa sisään ruutuun. Palkkasin ruudun löytymisen heittämällä pallon. Leikittiin sen jälkeen ruudussa vähän aikaa ja lähetin sitten läheltä - Meinasi taas mennä oikealta ohi - Huusin takas - Lähetin vielä lähempää - Meni edelleen oikealta kaartaen ruutuun, mutta sentään sisään etureunasta. Pysähtyi hyvin - Pallopalkka. Menin vielä kerran lähettämään vastakkaiselta puolelta. Nyt meni aivan viivasuoraan ruutuun ja hieno pysähdys. Vihdoin! :)
Alkuun paikkamakuussa oli 7 koiraa. Kaksi ohjaajaa pujotteli koirien ymärillä ja takana kävi leikkimässä kaksi eri koirakkoa. Nerillä niska kääntyi kieroon ja meni lonkalle, kun piti vahtia takana olevia eläviä. Etutassujakin asetteli jossain vaiheessa vähän levottomana.
Noudot ja hyppynoudot meni hienosti - Ei enää leiki kapulalla.
Luoksetulossa oli levoton ja mittarimatoryömi eteenpäin. Jouduin menenään palauttamaan sen alkuperäiselle paikalle pari kertaa. Seisominen vähän valui keskittymisen puutteessa, mutta maahanmeno oli hyvä.
Seuraamisessa ja askelluksissa tosi tsemppinä, myös siirtymissä seurasi kontaktissa.
Kaukot myös pikkasta vaille kisamatkalla hyvin paikallaan. Jossain siirtymässä tarvi muistaakseni toisen käskyn.
Ruutu sitten viimeeksi, kun se vihdoin vapautui. Neri alkoi jo käydä vähän kierroksilla, katse eteenpäin ja olisi ollut lähdössä jo ilman käskyä. Seuruuttelin ennen lähetystä, kunnes pysyi sivulla paikallaan. Intona lähti liikkeelle, mutta juoksi vauhdilla oikealta ruudun ohi kohti paikkaa, johon olin edellisellä kerralla jättänyt pallon eteenlähetyspalkaksi. Ei auttanut ruudun huutelu. Neri oli ihan pihalla, että "mikä ruutu". Toisella lähetyksellä teki saman: Juoksi ruudun ohi, mutta kääntyi ja tuli lopulta takaa sisään ruutuun. Palkkasin ruudun löytymisen heittämällä pallon. Leikittiin sen jälkeen ruudussa vähän aikaa ja lähetin sitten läheltä - Meinasi taas mennä oikealta ohi - Huusin takas - Lähetin vielä lähempää - Meni edelleen oikealta kaartaen ruutuun, mutta sentään sisään etureunasta. Pysähtyi hyvin - Pallopalkka. Menin vielä kerran lähettämään vastakkaiselta puolelta. Nyt meni aivan viivasuoraan ruutuun ja hieno pysähdys. Vihdoin! :)
sunnuntai 17. huhtikuuta 2011
Kisamainen tottistreeni Nokialla
Olin myöhässä! Ja pahantuulinen! Ja väsynyt! Lenkki ennen lähtöä venyi liian pitkäksi ja pääsin lähtemään myöhässä, mikrossa lämmitetty makkara ja kuiva ruisleivänpala matkaeväänä. Lisäksi ajomatkalla iski epäluottamus oikeasta suunnasta ja piti ajaa Nokian keskustaan parkkiin räpläämään kännykän navigaattoria. Löytyihän se NPKH:n kenttä lopulta.
Mun lisäksi Nerikin oli alavireinen, eikä se saanut itseään raivovireeseen toisien koirien läsnäolostakaan. Murisi kyllä paskiainen "sirun tarkastajalle".
Sain ennen meidän vuoroa Neriä vähän heräteltyä ja autossa se pääsi avonaisesta peräkontista katselemaan muiden suorituksia ja kuuntelemaan paukkuja. Katsoin sen rekatiota kauempaa - Neri vaan kallisteli päätään, kun paukahteli.
10 koirakkoa paikalla ja jälleen leikittiin leikkiä "Viimeinen pari uunista ulos" eli oltiin Viki&Marja-Leena koirakon kanssa viimeisenä parina. Neri ei kiinnittänyt Vikiin mitään huomiota, tuttu likkahan se oli! :)
Neri pysyi ilmoittautumisessa viimeinkin paikallaan ja mulla oli kissan ruoka valmiina kädessä(ällöä) ja sain sen heti palkattua sivulla pysymisestä.
Me oltiin ensin suorittamassa. Seuraaminen ilman hihnaa(Jätin siis kuitenkin toisen seuraamiskaavion poies, kun vire oli niin alhaalla). Paukkuihin vähän reagoi ja alku seuraamisessa oli muutenkin omissa maailmoissaan. Rupesi jossain vaiheessa ekalla suoralla jopa etääntymään musta, jolloin annoin uuden seuraa käskyn. Siitä Neri heräsi ja seuraaminen oli sen jälkeen ihan ok. Kännöksissä etenkin tuntui takapää toimivan hienosti.
Henkilöryhmää lähestyessä oli ihan kivasti kontaktissa - Palkkasin leikillä. Samoin henkilöryhmässä palkkaus.
Jäävissä palkkasin istumisesta heti heittämällä pallon ja maahanmenosta otin luoksetulon. Olin kävellyt ihan vinoon ja tyhmänä siirryin sivuttain suorempaan linjaan ja Neri nosti kyynärät ylös. Käskin takaisin maahan. Jarruttaminen taas myöhässä ja tuli ihan vinoon eteen istumaan. Korjasin astumalla taaksepäin ja palkkasin, kun oli suorassa. Otin uuden luoksetulon lyhyemmällä matkalla ja nyt tuli hienosti eteen suoraan.
Siitä paikkamakuuseen palkaten matkalla naminamilla. Paikalla pysyi hienosti vaikka Viki treenasi useita kertoja tasamaanoutoja. Kävin ensimmäisen noudon jälkeen palkkaamassa.
Ihan hyvä treeni kaikenkaikkiaan, vaikka into ei kovin suuri ollutkaan. Ja mikä kivaa, me tavattiin kaksi muutakin lyhkäkarvaholskua: Emman ja Iskan. Emman kanssa äristiin ja Iskan kanssa olis alettu vaikka leikkiin, joskin pientä varauksellisuutta oli molemmin puolin.
Mun lisäksi Nerikin oli alavireinen, eikä se saanut itseään raivovireeseen toisien koirien läsnäolostakaan. Murisi kyllä paskiainen "sirun tarkastajalle".
Sain ennen meidän vuoroa Neriä vähän heräteltyä ja autossa se pääsi avonaisesta peräkontista katselemaan muiden suorituksia ja kuuntelemaan paukkuja. Katsoin sen rekatiota kauempaa - Neri vaan kallisteli päätään, kun paukahteli.
10 koirakkoa paikalla ja jälleen leikittiin leikkiä "Viimeinen pari uunista ulos" eli oltiin Viki&Marja-Leena koirakon kanssa viimeisenä parina. Neri ei kiinnittänyt Vikiin mitään huomiota, tuttu likkahan se oli! :)
Neri pysyi ilmoittautumisessa viimeinkin paikallaan ja mulla oli kissan ruoka valmiina kädessä(ällöä) ja sain sen heti palkattua sivulla pysymisestä.
Me oltiin ensin suorittamassa. Seuraaminen ilman hihnaa(Jätin siis kuitenkin toisen seuraamiskaavion poies, kun vire oli niin alhaalla). Paukkuihin vähän reagoi ja alku seuraamisessa oli muutenkin omissa maailmoissaan. Rupesi jossain vaiheessa ekalla suoralla jopa etääntymään musta, jolloin annoin uuden seuraa käskyn. Siitä Neri heräsi ja seuraaminen oli sen jälkeen ihan ok. Kännöksissä etenkin tuntui takapää toimivan hienosti.
Henkilöryhmää lähestyessä oli ihan kivasti kontaktissa - Palkkasin leikillä. Samoin henkilöryhmässä palkkaus.
Jäävissä palkkasin istumisesta heti heittämällä pallon ja maahanmenosta otin luoksetulon. Olin kävellyt ihan vinoon ja tyhmänä siirryin sivuttain suorempaan linjaan ja Neri nosti kyynärät ylös. Käskin takaisin maahan. Jarruttaminen taas myöhässä ja tuli ihan vinoon eteen istumaan. Korjasin astumalla taaksepäin ja palkkasin, kun oli suorassa. Otin uuden luoksetulon lyhyemmällä matkalla ja nyt tuli hienosti eteen suoraan.
Siitä paikkamakuuseen palkaten matkalla naminamilla. Paikalla pysyi hienosti vaikka Viki treenasi useita kertoja tasamaanoutoja. Kävin ensimmäisen noudon jälkeen palkkaamassa.
Ihan hyvä treeni kaikenkaikkiaan, vaikka into ei kovin suuri ollutkaan. Ja mikä kivaa, me tavattiin kaksi muutakin lyhkäkarvaholskua: Emman ja Iskan. Emman kanssa äristiin ja Iskan kanssa olis alettu vaikka leikkiin, joskin pientä varauksellisuutta oli molemmin puolin.
lauantai 16. huhtikuuta 2011
Treenilöitä
Tänään vedettiin Nerin kanssa koko VOI-setti LeVeKin kentällä. Oli aikas kuuma ja oltiin käppäilty sitä ennen Raholassa pari tuntia. Neri suoritti liikeet meko alhaisessa vireessä. En edes jaksanut ruveta nostattamaan koiraa.
Paikkamakuu sillä aikaa, kun rakensin ruudun, hain varastosta hyppytelineen ja laitoin luoksetulon tötsät. Neri makasi rauhallisena. Oli mennyt lonkalle.
Seuraamisessa yritti välillä vähän liikaa ja nojaili. Juoksuosuudelle sain nyt hyvän rytmin ja Nerikin kulki pomppimatta. Palkkasin välillä. Muiden liikkeiden välillä vai silitys ja sanallinen kehu.
Liikkeestä istu mun mielestä hyvin. En kyllä tiedä, kuinka hitaasti tai nopeasti Neri istuu.
Luoksetulossa yllättävän hyvät stopit. Taisi kyllä alkaa vähän ennakoimaan seisomista hidastamalla kiihytyksen jälkeen vauhtia.
Ruutu meni loistavasti - Ainakin se osuus, minkä pystyin huomioimaan. Siitä en voi olla varma, kuinka paikallaan Neri ruudussa makasi.
Tässä välissä käytiin juomassa, kun kentällä oli suorastaan helle.
Hyppynouto muuten hyvin, mutta kapula pyörähti jaloissa kerran.
Metallissa kapula jäi pystyyn ja Nerillä oli hieman vaikeuksia sen nostamisessa. Otin uudelleen - Hyvin. Palautusvauhtia vaan saisi tulla lisää. Sitä aletaan nyt työstämään.
Tähän väliin kaukot. Järjestys S-I-M-I-S-M. Ensimmäisessa seisomaan nousussa pompsahti eteenpäin, kuin luoksetuloa tehdäkseen, ennen kuin muisti, mitä olin sanonut. Sanoin "seiso" liian innostavasti, kun Nerin keskittyminen näytti olevan... jossain muualla. Otettiin alusta uudelleen. Nyt teki todellllllllla hyvät vaihdot. Jopa S-M työsti taakse.
Tunnari meni myös hyvin, vaikka viereisellä tiellä oli länsiylämaanterrieri emäntineen katsojana ja Neri tuijotti niitä. Hihkuin jo oman nostosta.
Hyvää rauhallista työskentelyä... paitsi se kaukojen eka pompsahdus. Neri osaa kyllä liikkeet ja pystyy näköjään tekemään ilman välipalkkaustakin, mutta saas nähdä mitä kokeessa tapahtuu! ;)Torstaina oltiin Sulkavuoressa hakuilemassa. Nerille viisi maalimiestä, kaikilla ääniapu ja ensimmäisen menon Neri lisäksi näki. Neri oli tosi innoissaan jo autolta tullessa ja lähti maalimiehille niin, että loska lensi. Neljännelle lähetin koiran ihan vinoon, kun kuulin, että ääni olisi muka tullut vinosti oikealta, ja Nerihän lähti tasan sinne, mihin huitasin. Löysi kyllä mm:n pienen kaarroksen jälkeen.
Treenien jälkeen ammuttiin kolme kertaa-Toisesta Neri kääntyi katsomaan paukun suuntaan. Lopuksi Neri pääsi Luka-bortsun kanssa temmeltämään - Ja kyllä nuo juoksivatkin. Vanha rottisrouva Sanni tuli jossain vaiheessa mukaan ja yritti pistää "kakaroita" järjestykseen. Neri kunnioitti kummasti Sannin komentoa ja pysähtyi ärähdyksestä, vaikka olisi vallan mainiosti päässyt juoksemalla karkuun, jos olisi halunnut! :D
Ja tiistaina käytiin LeVeKin kentällä tokon yhteistreeneissä. Nerillä oli tosi hyvä tatsi päällänsä. Kaikki meni putkeen: ruutu, nouto, hyppynouto... Toko alkaa pikkuhiljaa olla meidän mielestä oikein mukavaa! :) Ja Neri on lopettanu ääntelyn. Ei edes hyppynoudossa vinkunut tai ulvahtanut liikkeellelähtiessä.
Huomenna on taas kisamaiset tottistreenit tiedossa. Ajattelin tällä kertaa vetää Nerillä BH-seuraamiskaavion sekä hihnassa että vapaana. Katsotaan, kuinka pitkälle Nerin keskittyminen riittää... vai onko sitä mahdollisesti alussakaan!
keskiviikko 13. huhtikuuta 2011
Pallokoira
Neri toimii Artun salibandytreenarina ja pallokoirana. Hyvin Arttu on sen saanu koulutettua!
Ja Neri on hyvänä vastustajana, välillä sääntöjenvastaisia keinojakin(kuten jalkojen välistä lujahtaminen) käyttäen, kehittänyt Artun pallonkäsittelytaitoja.
Ja Neri on hyvänä vastustajana, välillä sääntöjenvastaisia keinojakin(kuten jalkojen välistä lujahtaminen) käyttäen, kehittänyt Artun pallonkäsittelytaitoja.
tiistai 12. huhtikuuta 2011
Kuveja
Tottispäivältä 9.4.11
Ihan tyydyttävän näköistä TOKOseuraamistahan tuo. Ei se varmaan PK-tottiksessa kovin vietikkäältä näyttäis. No, Neri ei ainakaan poikita tai edistä! :)
Ihan tyydyttävän näköistä TOKOseuraamistahan tuo. Ei se varmaan PK-tottiksessa kovin vietikkäältä näyttäis. No, Neri ei ainakaan poikita tai edistä! :)
Neri sivusta...
Neri takaa...
Neri istuu...
muttei makaa... kun ei tehty jääviä! Tosi pieneltä Neri näyttää tossa sivulla.
Ja seurataan muiden suorituksia. Aika viileä ilma, mutta aurinko sentään paistoi! (Kuvat ottanut Marja-Leena Koskinen. Kiitos!)
Ja lisää kuvia(kuvaaja Sari K.)
Seuraava kuva kertoo hyvin, kuinka Neri hämmentyi imutusyrityksistä - Se siityi musta kauemmas katsomaan, mitä mä oikein touhuan. :)
Yritti Neri mun kädestä vähän aikaa namia hamuta, mutta kyllästyi nopeasti, kun ei nami tullut heti kokonaan suuhun. En saanut sitä seuraamaan mun kättä pidemmän aikaa, vaan Neri meni vanhaan moodiin ja tarjosi kontaktia samassa asennossa, kuin ennenkin saadakseen sen namin.
sunnuntai 10. huhtikuuta 2011
Tottispäivä ja kisamainen treeni
Lauantaina oli tottispäivä Toijalassa. Kouluttajana oli joku...(käy lunttamassa nimen) Maija-Liisa Kajas. Ei päivästä paljon jäänyt käteen. Treenattiin Nerin kanssa varmaan 15-20 minsaa. Neri ei kuulemma seuraa ollenkaan vaan kävelee mukana. Sitten treenattiin imuttamalla, jota en ole tähän mennessä harrastanut koskaan: käsi uumalle, lasketaan hetkeksi ja annetaan koiran nakertaa kädessä olevasta namista vähän ja taas käsi ylös. "Älä vie sitä kättä eteen, tai koira alkaa varmasti poikittamaan!" Mutta kun ruoka ei koiraa pahemmin kiinnosta, niin sain syöttää välillä sen päälakea! :) Kouluttaja yritti näyttää kuinka se tapahtuu, mutta Neri ei suostunut lähtemään sen lihapullan perässä, vaikka mä sanoin sille "vapaa"!!! Mä oli himpun verran huvittunut - Ei Neri yhden lihapullan takia vieraan mukaan lähde! :D Ja kun alkukeskustelussa olin sanonut, että meillä on ongelmana ääntely, Neri ei nyt päästänyt ääntäkään. Kapulallaleikkimisongelmaan ei ehditty käydä käsiksi...
Neri oli jostain syystä todella heikossa vireessä, kun ei edes toisen koiran vastaantuleminen meidän mennessä kentälle saanut sitä kierroksille. En keksinyt mikä oli, mutta jokin sitä vaivasi - Kävin välillä sen kanssa lenkillä, eikä se yrittänyt vetää intona hihnassakaan, kuten tavallisesti. Pellolla yritin leikkiä sen kanssa, mutta se pysyi omissa maailmoissaan. Pelkäsin jo, että siitä on sterilisaation myötä tullut löysä, mistäänkiinnostumaton lapanen! ;)
Muiden lähdettyä tehtiin kentällä vielä mielenvirkistykseksi ruutua ja tunnaria. Neri alkoi jo vähän heräillä ja juoksi intona ruutuu... dun yli. Toisella sain jo pysähtymään ruutuun. Tunnari tehtiin pari kertaa ja molemmilla haisteli hyvin ja toi oman. Välillä hyppyytin metrisen esteen yli. Ekalla hypyllä polvi kolahti esteeseen, kun Neri oli keskittynyt palloon ja arvioi korkeuden väärin. Onneksi ei kolahduksesta jäänyt traumoja - Toisella lensi ilmavasti yli.
Ja kun se ruutu siinä nyt oli, niin lähettelin Neriä läheltä muutaman kerran - Hyvät pysähdykset ruudun keskelle. Menin sitten tyhmänä vielä lähettämään kaukaa... ja kai Neri ajatteli, että aiemmin oli tehnyt jotain väärin, kun kerta pitää uudestaan tehdä ja alkoi tarjoamaan oikeasta sivusta sisäänmenoa. Jouduttiin sitten muutaman kerran höyläämään ja menemään lähemmäs, että saatiin oikea suoritus aikaiseksi. Mitä tästä opimme? -Holskun kanssa ei kannata tehdä liikaa toistoja!
Tänään kisamaiset tottistreenit Kyötikkälässä ja Nerillä olikin ihan toinen ääni kellossa. Se veti hirveet kiepit toisista koirista, kun otin sen autosta koirien tarkastukseen. "Tuomari" sai osansa Nerin ärinästä, kun kehtasi tulla häntä häiritsemään. Tuo täytyy kyllä saada kitkettyä pois, eli lisätään kopelointia Nerin ollessa sekopäähyeenana! Täytyisköhän mun hankkia sille kuonokoppa varuiks? :) Se ei tossa mielentilassa kuuntele mua, eikä kiinnitä huomiota siihen, mikä viereen tulee, ihminen vai toinen koira!
Paikalla oli varmaan 12 koirakkoa ja me oltiin viimeisessä parissa. Jotain oli naksahtanut Nerin päässä paikalleen autossa vuoroa odotellessa. Se oli ihan hyvässä vireessä, mutta ei enää raivonnut toisille koirille. Eli ei mitään ongelmaa kentälle menossa. Ilmoittautumisessa nousi taas perhana seisomaan tuomaria nuuhkiakseen, mutta tällä kertaa vasta kättelyn jälkeen, kun en enää ollut varuillani. Napakka kometo takas sivulle.
Parina meillä oli malikkanarttu. Neri oli ensin paikkamakuussa, seurasi kontaktissa makuupaikalle mun palkatessa kehulla vähän väliä. Laiton varuiksi liinaan kiinni, mutta hyvin oli paikallaan. Seuraili kyllä toisen koiran tekemisiä ja välillä katseli mua. Menin palkkaamaan heti toisen koiran vauhdikkaan luoksetulon jälkeen(Neri ei edes nytkähtänyt). Hieno tyttö!
Seuraamiskaavion tein hihnassa, kun sitä on tullut vähemmän tehtyä ja tarvii harjotella. Neri oli ihan hyvin kontaktissa ja ensimmäinen täyskäännös oli ihan hyvä, toisessa jäi vähän mun jalkoihin. Palkkailin seuraamisessa pari kertaa palloleikillä hyvästä kontaktista - ensin pitkällä suoralla ja toisen kerran l-sakaran alussa, Neri oli käännöksien jälkeen vielä mainiosti menossa mukana.
Henkilöryhmää ennen hieno kontakti - palkkasin. Henkilöryhmässäkin pysyi hyvin kuosissa ja palkkasin ryhmässä. Hihna välillä pois ja pyörin taas ryhmässä epämääräisesti välillä palkaten ja taisin unohtaa pysähtyä! Mutta eipä sillä väliä, kun ei ollut oikea koe.
Ja siinä oli riittävästi seuraamista tälle päivälle, joten en tehnyt seuraamiskaaviota ilman hihnaa. Unohdin siitä välistä jäävät ja tein välillä tasamaanoudon palkaten kapulallaleikkimättömyydestä. Vähän Nerin jalka osui kapulaan, mutta luin sen vahingoksi. Perusasentoon ei enää meinannut istua vaan jäi seisomaan. Tuota pitää näköjään ottaa kuuri, ja oikein märällä nurmikolla. Siihen on istuttava, oli se miten inhottava tahansa. Piste!
Sitten muistui mieleen ne jäävätkin jo. Neri seurasi hyvin ja jäi kerrasta istumaan. Mun piti kyllä vilkaista taakse varmistukseksi. Maahan meni myös hyvin ja sitä ei tarvinut edes vilkaista, kun näin jo sivusilmällä, että alas meni. Tietty olishan se voinu taas tehdä sen niiauksen ja huiputtaa mua! :) Luoksetulossa otin eteen ja kaivoin lelun valmiiksi. Neri tuli päin, että pamahti - Ei osannut jarruttaa siitä vauhdista, kun ollaan vasta lyhyellä matkalla treenattu.
Jäi hyvä fiilis treenistä! Ja sain varmuuden siitä, että Neri pystyy suoriutumaan uudella kentällä kunnialla. Nerin mielentila on kyllä aina yksi mutta.... Mutta en mieti sitä sen enempää! :)
Neri oli jostain syystä todella heikossa vireessä, kun ei edes toisen koiran vastaantuleminen meidän mennessä kentälle saanut sitä kierroksille. En keksinyt mikä oli, mutta jokin sitä vaivasi - Kävin välillä sen kanssa lenkillä, eikä se yrittänyt vetää intona hihnassakaan, kuten tavallisesti. Pellolla yritin leikkiä sen kanssa, mutta se pysyi omissa maailmoissaan. Pelkäsin jo, että siitä on sterilisaation myötä tullut löysä, mistäänkiinnostumaton lapanen! ;)
Muiden lähdettyä tehtiin kentällä vielä mielenvirkistykseksi ruutua ja tunnaria. Neri alkoi jo vähän heräillä ja juoksi intona ruutuu... dun yli. Toisella sain jo pysähtymään ruutuun. Tunnari tehtiin pari kertaa ja molemmilla haisteli hyvin ja toi oman. Välillä hyppyytin metrisen esteen yli. Ekalla hypyllä polvi kolahti esteeseen, kun Neri oli keskittynyt palloon ja arvioi korkeuden väärin. Onneksi ei kolahduksesta jäänyt traumoja - Toisella lensi ilmavasti yli.
Ja kun se ruutu siinä nyt oli, niin lähettelin Neriä läheltä muutaman kerran - Hyvät pysähdykset ruudun keskelle. Menin sitten tyhmänä vielä lähettämään kaukaa... ja kai Neri ajatteli, että aiemmin oli tehnyt jotain väärin, kun kerta pitää uudestaan tehdä ja alkoi tarjoamaan oikeasta sivusta sisäänmenoa. Jouduttiin sitten muutaman kerran höyläämään ja menemään lähemmäs, että saatiin oikea suoritus aikaiseksi. Mitä tästä opimme? -Holskun kanssa ei kannata tehdä liikaa toistoja!
Tänään kisamaiset tottistreenit Kyötikkälässä ja Nerillä olikin ihan toinen ääni kellossa. Se veti hirveet kiepit toisista koirista, kun otin sen autosta koirien tarkastukseen. "Tuomari" sai osansa Nerin ärinästä, kun kehtasi tulla häntä häiritsemään. Tuo täytyy kyllä saada kitkettyä pois, eli lisätään kopelointia Nerin ollessa sekopäähyeenana! Täytyisköhän mun hankkia sille kuonokoppa varuiks? :) Se ei tossa mielentilassa kuuntele mua, eikä kiinnitä huomiota siihen, mikä viereen tulee, ihminen vai toinen koira!
Paikalla oli varmaan 12 koirakkoa ja me oltiin viimeisessä parissa. Jotain oli naksahtanut Nerin päässä paikalleen autossa vuoroa odotellessa. Se oli ihan hyvässä vireessä, mutta ei enää raivonnut toisille koirille. Eli ei mitään ongelmaa kentälle menossa. Ilmoittautumisessa nousi taas perhana seisomaan tuomaria nuuhkiakseen, mutta tällä kertaa vasta kättelyn jälkeen, kun en enää ollut varuillani. Napakka kometo takas sivulle.
Parina meillä oli malikkanarttu. Neri oli ensin paikkamakuussa, seurasi kontaktissa makuupaikalle mun palkatessa kehulla vähän väliä. Laiton varuiksi liinaan kiinni, mutta hyvin oli paikallaan. Seuraili kyllä toisen koiran tekemisiä ja välillä katseli mua. Menin palkkaamaan heti toisen koiran vauhdikkaan luoksetulon jälkeen(Neri ei edes nytkähtänyt). Hieno tyttö!
Seuraamiskaavion tein hihnassa, kun sitä on tullut vähemmän tehtyä ja tarvii harjotella. Neri oli ihan hyvin kontaktissa ja ensimmäinen täyskäännös oli ihan hyvä, toisessa jäi vähän mun jalkoihin. Palkkailin seuraamisessa pari kertaa palloleikillä hyvästä kontaktista - ensin pitkällä suoralla ja toisen kerran l-sakaran alussa, Neri oli käännöksien jälkeen vielä mainiosti menossa mukana.
Henkilöryhmää ennen hieno kontakti - palkkasin. Henkilöryhmässäkin pysyi hyvin kuosissa ja palkkasin ryhmässä. Hihna välillä pois ja pyörin taas ryhmässä epämääräisesti välillä palkaten ja taisin unohtaa pysähtyä! Mutta eipä sillä väliä, kun ei ollut oikea koe.
Ja siinä oli riittävästi seuraamista tälle päivälle, joten en tehnyt seuraamiskaaviota ilman hihnaa. Unohdin siitä välistä jäävät ja tein välillä tasamaanoudon palkaten kapulallaleikkimättömyydestä. Vähän Nerin jalka osui kapulaan, mutta luin sen vahingoksi. Perusasentoon ei enää meinannut istua vaan jäi seisomaan. Tuota pitää näköjään ottaa kuuri, ja oikein märällä nurmikolla. Siihen on istuttava, oli se miten inhottava tahansa. Piste!
Sitten muistui mieleen ne jäävätkin jo. Neri seurasi hyvin ja jäi kerrasta istumaan. Mun piti kyllä vilkaista taakse varmistukseksi. Maahan meni myös hyvin ja sitä ei tarvinut edes vilkaista, kun näin jo sivusilmällä, että alas meni. Tietty olishan se voinu taas tehdä sen niiauksen ja huiputtaa mua! :) Luoksetulossa otin eteen ja kaivoin lelun valmiiksi. Neri tuli päin, että pamahti - Ei osannut jarruttaa siitä vauhdista, kun ollaan vasta lyhyellä matkalla treenattu.
Jäi hyvä fiilis treenistä! Ja sain varmuuden siitä, että Neri pystyy suoriutumaan uudella kentällä kunnialla. Nerin mielentila on kyllä aina yksi mutta.... Mutta en mieti sitä sen enempää! :)
tiistai 5. huhtikuuta 2011
Rullaa ja tokoo
Sain Lassin houkuteltua mukaan rulla-treeniin, mutta omasta kotipihasta kauemmas se ei suostunu lähtemään, joten ei kummosta treeniä saatu aikaseks. Neljä kertaa rullan haku ja näyttö. Lassi oli näkyvillä, paitsi viimeisellä vähän piilossa. Neri oli intoa piukassa ja pomppasi tosi rajusti rullalle, etenkin pari ekaa kertaa tais Lassi oikein kaatua. Vierailla maalimiehillä tuskin tulee tätä ongelmaa! ;)
Ensimmäisellä kerralla yritti vielä, että Lassi alkais leikkiä rullalla sen kanssa, kun Lassi oli vähän aiemmin riehunu Nerin kanssa narupallolla. Mä huikkasin "tuo saijalle", ja heti se tuli rullan kanssa. Muilla kerroilla otti heti rullan. Hyvin tuli joka kerta vierelle ja pudotti rullan vasta käskystä. Näytöille hirveellä vauhdilla ja palkaksi narupalloleikkiä.
Tokoa Levekin kentällä. Pari koiraa edellisestä ryhmästä oli vielä paikalla ja otettiin niiden kanssa paikallamakuu - Liikkuri käveli koiren lomassa. Neri pysyi hyvin asennossa, kunnes liikkuri lakkasi häiritsemästä. Rentoutuessaan se laskeutui lonkalle.
Kilpailevien ryhmässä me oltiin Nerin kanssa aluksi ainoat ja saatiin ohjaajan kaikki huomio. Tehtiin seuraamista käskytettynä - Vasemmalle täyskäännöksessä Neri kääntyi tosi huonosti, juoksussa paketti vähän hajosi välillä ja lopussa nojaili välillä aika raskaasi. Harjoiteltiin sopivaa juoksuvauhtia ja -rytmiä, ettei Neri ala pomppia. Sain hyviä vinkkejä.
Kaukot otin aika läheltä, Neri oli kuitenkin hieman levoton - liikkui eteen sekä sivuttain. Uusinnalla vähän paremmin. On jäänyt vähiin kaukojen treenaus, eli näitä täytyy taas alkaa jumpata enemmän.
Luoksetulon stoppi kertaalleen takapalkalla. Pysähtyi riittävän(koiran koulutuksessa ei kuullemma saa käyttää tätä sanaa :D) nopeasti mun makuuni ja vapautin pallolle. Ohjaaja sanoikin, ettei siitä vauhdista paljon nopeammin voi pysähtyä. Mä en taaskaan muistanu kutsua tylsästi, vaan hihkaisin luoksetulokäskyn innostavasti.
Kentällä paljon leikkiä ja riekkumista, ja lopuksi paikallaanmakamisharjoitus mun käyskennellessä ympäriinsä, ruokapurkkipalkka Nerin takana. Vapautin palkalle kaukaa. Parkkipaikalla otin vielä seuraamaan tuloa. Ekalla kerralla meni Nerillä vähän pitkäksi.
Ensimmäisellä kerralla yritti vielä, että Lassi alkais leikkiä rullalla sen kanssa, kun Lassi oli vähän aiemmin riehunu Nerin kanssa narupallolla. Mä huikkasin "tuo saijalle", ja heti se tuli rullan kanssa. Muilla kerroilla otti heti rullan. Hyvin tuli joka kerta vierelle ja pudotti rullan vasta käskystä. Näytöille hirveellä vauhdilla ja palkaksi narupalloleikkiä.
Tokoa Levekin kentällä. Pari koiraa edellisestä ryhmästä oli vielä paikalla ja otettiin niiden kanssa paikallamakuu - Liikkuri käveli koiren lomassa. Neri pysyi hyvin asennossa, kunnes liikkuri lakkasi häiritsemästä. Rentoutuessaan se laskeutui lonkalle.
Kilpailevien ryhmässä me oltiin Nerin kanssa aluksi ainoat ja saatiin ohjaajan kaikki huomio. Tehtiin seuraamista käskytettynä - Vasemmalle täyskäännöksessä Neri kääntyi tosi huonosti, juoksussa paketti vähän hajosi välillä ja lopussa nojaili välillä aika raskaasi. Harjoiteltiin sopivaa juoksuvauhtia ja -rytmiä, ettei Neri ala pomppia. Sain hyviä vinkkejä.
Kaukot otin aika läheltä, Neri oli kuitenkin hieman levoton - liikkui eteen sekä sivuttain. Uusinnalla vähän paremmin. On jäänyt vähiin kaukojen treenaus, eli näitä täytyy taas alkaa jumpata enemmän.
Luoksetulon stoppi kertaalleen takapalkalla. Pysähtyi riittävän(koiran koulutuksessa ei kuullemma saa käyttää tätä sanaa :D) nopeasti mun makuuni ja vapautin pallolle. Ohjaaja sanoikin, ettei siitä vauhdista paljon nopeammin voi pysähtyä. Mä en taaskaan muistanu kutsua tylsästi, vaan hihkaisin luoksetulokäskyn innostavasti.
Kentällä paljon leikkiä ja riekkumista, ja lopuksi paikallaanmakamisharjoitus mun käyskennellessä ympäriinsä, ruokapurkkipalkka Nerin takana. Vapautin palkalle kaukaa. Parkkipaikalla otin vielä seuraamaan tuloa. Ekalla kerralla meni Nerillä vähän pitkäksi.
maanantai 4. huhtikuuta 2011
Sunnuntain treenit
Aamulla oli tarkoitus ottaa hakutreeniä maankaatopaikalla mutta oli sen verran kuraista, että jätettiin väliin. Nyt odotellaan, että päästään metsään. Sula lumi, sula!
Oltiinkin sitten Pirkkahallin hiekkaparkissa treenaamassa tottis-tokoa. Kävin ennen muiden tuloa Nerin kanssa kävelyllä Pirkkahallilla. Jotku shoppailumessut siellä oli meneillään ja parkkipaikalle tuli autoja ja ihmisiä. Neri oli tosi cool! Vähän otettiin toisella vapaalla parkilla seuraamista ja jäävät pari kertaa. Maahanmenossa jäi taas ensin seisomaan, toisella kerralla hyvin. Luoksetulo pari kertaa, kun ekalla yritti käsiohjauksesta huolimatta tulla suoraan sivulle.
Muiden saavuttua otettiin ensin paikkamakuu, samalla kun Hiskiä leikitettiin ja seurautettiin juosten. Neri pysyi hienosti paikoillaan katsellen kiinnostuneena mutta rauhallisena Hiskin touhuja. Takapalkka.
Pienen tauon jälkeen treenattiin kontaktiseuraamista ja henkilöryhmää, jossa kolme henkeä. Palkkasin leikillä kontaktista ennen henkilöryhmää, ryhmässä liikkuessa ja pysähtyessässä hyvästä perusasennosta. Neri oli oikein tsemppinä. Ihmiset ei ollet häiriöksi, mutta kentälle tehty ruutu kiinnosti kovasti. Päätin palkata Nerin lopuksi ruutuunlähetyksellä, kun ruutu näytti niin kiinnostavan. Hienosta henkilöryhmäkierroksesta käveltiin ruutuunlähetykseen, annoin "ruutujuttu" vinkin ja Neri lukitsi katseensa ruutuun, lähetin, Neri lähti vauhdilla... ja alkoikin sitten etsiä maasta jotain päätyen lopulta paikkaan, jossa paikkamakuun palkka oli ollut. "Ruutuun"-käsky uudelleen parikin kertaa, ennen kuin löysi perille. Mutta meni kuin menikin ruutuun! :) Uusinnalla juoksi suoraan ruutuun ja pysähtyi hienosti. Menin ruutuun palkkaamaan namilla ja leikillä.
Toisella kierroksella treenattiin ruudun loppuosaa, tai loppujen lopuksi vain makuulla pysymistä. Olikin tällä kertaa Nerille vaikeaa. Nytki ja nytki, ja lihakset tärisi jännittyneisyydestä. Tehtiin sitten niin, että muut palkkaili Neriä paikallaan pysymisestä mun hortoillessa edestakaisin kauempana. Lopulta alkoi hieman rentoutua. Tätä treeniä täytyykin nyt tehdä enemmänkin kaverin kanssa, kun itse ei kauempaa näe, onko koira oikeasti ihan paikoillaan. Seuraamaantuloa treenataan tästä lähtien ilman makuutusta, jotta ei ala ennnakoimaan.
Illalla viimeinen hallitoko. Paikalla yksi bordercollie, joka meinasi aiheuttaa Nerille paineen nousua ja jouduin kieltämään Neriä tuijottelemasta.
Paikallamakuussa oli lopussa mennyt lonkalle kytätessään takaansa toiselta kentältä kuuluvia agitreeniääniä.
Ruutuun, matka n. 20 m, meni ensimmäisellä hienosti ja pysähtyi kekskelle käskystä. Pallopalkka. Myöhemmin ruutu uudelleen vähän lähempää, myös hyvin.
Tunnari liikkurin kanssa. Ensimmäisellä kerralla paljon kapuloita oma siellä jossain. Neri teki hyvin töitä ja toi oman. Toisella kerralla kapulat kellotauluna. Neri kävi ympyrän läpi, oli ottamassa oman, epäröi, haisteli uudelleen, otti taas oman suuhun, pudotti, haisteli ympyrän läpi vielä varmaan kahteen kertaan... ja lopulta toi väärän. Menin vielä tyhmänä lähettämään uudelleen, mutta keskeytin homman, kun Neri oli aivan pihalla. Otettiin kaikki kapulat uudet, vain kolme + oma. Nyt Neri otti heti oman sen kohdalle tultuaan. Heti kehut ja leikki päälle, ei luovutusta.
Tänä aamuna sitten yht'äkkiä hoksasin, mikä siinä tunnarissa meni vikaan. Itse tyhmä ääliö sen mokasin - Otin omaksi kapulaksi yhden niistä muista, joihin liikkuri oli koskenut(kun oon tottunu kotona ottamaan, kun niihin on koskettu vain pihdeillä) ja pidin sitä vielä vain vähän aikaa, ja oikeassa kädessä, jossa ei edes ole Nerin oman kuolan hajua! Neri rupesi sitten epäröimään, kun kaikissa oli se sama vieras haju. Tätä virhettä en kyllä enää toista!
Kaukoja vielä lopuksi. Yritettiin vähän kauempaa... ja huomaa, ettei näitä ole treenattu vähään aikaan - Neri tuli seisomaan noustessa askelia eteenpäin - Jumpattiin vähän lähikaukoja muistutukseksi.
Oltiinkin sitten Pirkkahallin hiekkaparkissa treenaamassa tottis-tokoa. Kävin ennen muiden tuloa Nerin kanssa kävelyllä Pirkkahallilla. Jotku shoppailumessut siellä oli meneillään ja parkkipaikalle tuli autoja ja ihmisiä. Neri oli tosi cool! Vähän otettiin toisella vapaalla parkilla seuraamista ja jäävät pari kertaa. Maahanmenossa jäi taas ensin seisomaan, toisella kerralla hyvin. Luoksetulo pari kertaa, kun ekalla yritti käsiohjauksesta huolimatta tulla suoraan sivulle.
Muiden saavuttua otettiin ensin paikkamakuu, samalla kun Hiskiä leikitettiin ja seurautettiin juosten. Neri pysyi hienosti paikoillaan katsellen kiinnostuneena mutta rauhallisena Hiskin touhuja. Takapalkka.
Pienen tauon jälkeen treenattiin kontaktiseuraamista ja henkilöryhmää, jossa kolme henkeä. Palkkasin leikillä kontaktista ennen henkilöryhmää, ryhmässä liikkuessa ja pysähtyessässä hyvästä perusasennosta. Neri oli oikein tsemppinä. Ihmiset ei ollet häiriöksi, mutta kentälle tehty ruutu kiinnosti kovasti. Päätin palkata Nerin lopuksi ruutuunlähetyksellä, kun ruutu näytti niin kiinnostavan. Hienosta henkilöryhmäkierroksesta käveltiin ruutuunlähetykseen, annoin "ruutujuttu" vinkin ja Neri lukitsi katseensa ruutuun, lähetin, Neri lähti vauhdilla... ja alkoikin sitten etsiä maasta jotain päätyen lopulta paikkaan, jossa paikkamakuun palkka oli ollut. "Ruutuun"-käsky uudelleen parikin kertaa, ennen kuin löysi perille. Mutta meni kuin menikin ruutuun! :) Uusinnalla juoksi suoraan ruutuun ja pysähtyi hienosti. Menin ruutuun palkkaamaan namilla ja leikillä.
Toisella kierroksella treenattiin ruudun loppuosaa, tai loppujen lopuksi vain makuulla pysymistä. Olikin tällä kertaa Nerille vaikeaa. Nytki ja nytki, ja lihakset tärisi jännittyneisyydestä. Tehtiin sitten niin, että muut palkkaili Neriä paikallaan pysymisestä mun hortoillessa edestakaisin kauempana. Lopulta alkoi hieman rentoutua. Tätä treeniä täytyykin nyt tehdä enemmänkin kaverin kanssa, kun itse ei kauempaa näe, onko koira oikeasti ihan paikoillaan. Seuraamaantuloa treenataan tästä lähtien ilman makuutusta, jotta ei ala ennnakoimaan.
Illalla viimeinen hallitoko. Paikalla yksi bordercollie, joka meinasi aiheuttaa Nerille paineen nousua ja jouduin kieltämään Neriä tuijottelemasta.
Paikallamakuussa oli lopussa mennyt lonkalle kytätessään takaansa toiselta kentältä kuuluvia agitreeniääniä.
Ruutuun, matka n. 20 m, meni ensimmäisellä hienosti ja pysähtyi kekskelle käskystä. Pallopalkka. Myöhemmin ruutu uudelleen vähän lähempää, myös hyvin.
Tunnari liikkurin kanssa. Ensimmäisellä kerralla paljon kapuloita oma siellä jossain. Neri teki hyvin töitä ja toi oman. Toisella kerralla kapulat kellotauluna. Neri kävi ympyrän läpi, oli ottamassa oman, epäröi, haisteli uudelleen, otti taas oman suuhun, pudotti, haisteli ympyrän läpi vielä varmaan kahteen kertaan... ja lopulta toi väärän. Menin vielä tyhmänä lähettämään uudelleen, mutta keskeytin homman, kun Neri oli aivan pihalla. Otettiin kaikki kapulat uudet, vain kolme + oma. Nyt Neri otti heti oman sen kohdalle tultuaan. Heti kehut ja leikki päälle, ei luovutusta.
Tänä aamuna sitten yht'äkkiä hoksasin, mikä siinä tunnarissa meni vikaan. Itse tyhmä ääliö sen mokasin - Otin omaksi kapulaksi yhden niistä muista, joihin liikkuri oli koskenut(kun oon tottunu kotona ottamaan, kun niihin on koskettu vain pihdeillä) ja pidin sitä vielä vain vähän aikaa, ja oikeassa kädessä, jossa ei edes ole Nerin oman kuolan hajua! Neri rupesi sitten epäröimään, kun kaikissa oli se sama vieras haju. Tätä virhettä en kyllä enää toista!
Kaukoja vielä lopuksi. Yritettiin vähän kauempaa... ja huomaa, ettei näitä ole treenattu vähään aikaan - Neri tuli seisomaan noustessa askelia eteenpäin - Jumpattiin vähän lähikaukoja muistutukseksi.
lauantai 2. huhtikuuta 2011
Tottista Toijalassa
Toijalan nurmikentälle oli järjestetty kisamaiset tottistreenit - Päästiin mukaan - Kiitos Kaarina!!
Mulla oli tarkoituksena treenata BH-koetta varten.
Aluksi tehtiin kaikille koirille luoksepäästävyys. Kaarina oli ensin tuomarina. Neri kyttäsi jotain toista koiraa ja oli hieman tohkeissaa. Kun Kaarina oli sirua etsivinään, Neri haukahti koiraa kohti ja jotenkin käänsi suutaan Kaarina kättä kohti. Itse tulkitsin sen aika voimakkaaksi ärtymyksen osoittamiseksi. Nerillä ei ole ollut tapana hampaillaan hamuta ketään. Otettiin myöhemmin uusiksi vieraan ihmisen kanssa. Neri oli jo rauhoittunut, eikä nyt osoittanut yhtään ärtymystä kopelointiin.
Parina meillä oli lapukkauros. Parkkipaikalla vähän urisivat toisilleen, mutta kentällä ei enää mitään ongelmaa. Suurempi ongelma oli märkä kuoppainen ihanalle, tai inhalle, tuoksuva sulava nurmikenttä, jossa kanadanhanhet kuulemma pitävät kokouksiaan - Maa oli täynnä kakkoja. Mä en ole aiemmin pitänyt Neriä minään "hienopeppuna", mutta kai tästä lähtien on alettava pitämään. Sen mä kyllä olen tiennyt, ettei se halua astua paskaan - väistelee niitä lenkilläkin! :)
Ilmoittautuminen: Neri oli siinä vaiheessa aika hyvin kontaktissa, mutta nousi seisomaan tuomarin kätellessä. Palutin istumaan.
Neri oli ensin suoritusvuorossa.
Seuraaminen meni lähes kokonaan haahuillessa. Mulla oli koira ensin ilman hihnaa, mutta jo 10 metrin jälkeen huomasin, että pakko ottaa hihnapakotteet käyttöön - Neri kulki omiaan kuono maassa ja sanallinen kielto ei mennyt perille. Neri taisi väistellä niitä kakkojakin, kun se jossain vaiheessa hävisi mun rinnalta ja oli mennyt mun taakse. :-O Järkkyä! Ampumiseen vähän reagoi. Loppua kohti Neri taisi vähän kuitenkin parantaa ja jotain kontaktin tapaistakin yritellä.
Henkilöryhmää ennen palkkasin koiraa kontaktista, kuten myös henkilöryhmässä. Huomasin, että ne ihmiset eivät olleetkaan mitenkään ongelma, kun se alusta vei voiton! Neri ei käynyt pysähtyessä edes istumaan, pelkäsi kai peppunsa likaantuvan. Henkilöryhmää höylättiin vähän aikaa, kunnes saatiin ihan hyvää kontaktia.
Liikkeestä istumisen taisi suorittaa ihan ok, seuraaminen oli jo ihan hienoa. Maahanmenon jäi seisomaan, niiasi kuulemma vaan. Kävin käsimerkillä ohjaamassa maahan ja uudelleen seuruutuksen kautta napakka maahan-käsky. Toimi! Luoksetulo käsiohjauksella eteen ja siitä pallopalkkaus.
Tasamaanoudossa töni vähän kapulaa ja palautus älyttömän laiskasti. Sain käsiohjauksella Nerin tuomaan kapulan eteen. Luovutus ja palkkaus siitä.
Hyppynoudossa jätin Nerin kapula suussa esteen(80 senttinen) toiselle puolelle ja menin kutsumaan esteen läheltä peruuttaen. Hyvin hyppäsi kapula suussa.
Paikkamakuuseen siirtyessä Neri jo seurasi tarjoten oma-aloitteisesti kontaktia. Palkaksi kehuja.
Paikkamakuussa jäin ampumiseen asti Nerin lähelle ja palkkasin maassapysymisestä. Ei pahemmin reagoinut ampumiseen. Loppu ajankin pysyi tosi hienosti tsemppinä samassa asennossa.
Tauon jälkeen otin parkkipaikalla kontaktireeniä ja kun porukka seisoskeli ja jutteli siinä henkilöryhmännäköisesti, pyörittiin siinäkin. Pölisevät ja heiluvat ihmiset ei olleet Nerille yhtään hermostuttavia. Kaarina ampui vielä pari laukausta, seurautin Neriä samalla nameilla palkaten. Oltiin vähän kyllä pahassa paikassa, kun laukaukset vielä kaikuivat vieressä olevista rakennuksista. Ekasta Nerin pää vähän nykäisi laukauksen suuntaa, mutta toiseen ei enää ragoinut. Korvat tosin olivat luimussa vähän aikaa, mutta ei Neri kovin pahakseen pistänyt, kun alkoi heti reippaasti leikkimään pallolla ja laukaukset unohtui.
Mulla oli tarkoituksena treenata BH-koetta varten.
Aluksi tehtiin kaikille koirille luoksepäästävyys. Kaarina oli ensin tuomarina. Neri kyttäsi jotain toista koiraa ja oli hieman tohkeissaa. Kun Kaarina oli sirua etsivinään, Neri haukahti koiraa kohti ja jotenkin käänsi suutaan Kaarina kättä kohti. Itse tulkitsin sen aika voimakkaaksi ärtymyksen osoittamiseksi. Nerillä ei ole ollut tapana hampaillaan hamuta ketään. Otettiin myöhemmin uusiksi vieraan ihmisen kanssa. Neri oli jo rauhoittunut, eikä nyt osoittanut yhtään ärtymystä kopelointiin.
Parina meillä oli lapukkauros. Parkkipaikalla vähän urisivat toisilleen, mutta kentällä ei enää mitään ongelmaa. Suurempi ongelma oli märkä kuoppainen ihanalle, tai inhalle, tuoksuva sulava nurmikenttä, jossa kanadanhanhet kuulemma pitävät kokouksiaan - Maa oli täynnä kakkoja. Mä en ole aiemmin pitänyt Neriä minään "hienopeppuna", mutta kai tästä lähtien on alettava pitämään. Sen mä kyllä olen tiennyt, ettei se halua astua paskaan - väistelee niitä lenkilläkin! :)
Ilmoittautuminen: Neri oli siinä vaiheessa aika hyvin kontaktissa, mutta nousi seisomaan tuomarin kätellessä. Palutin istumaan.
Neri oli ensin suoritusvuorossa.
Seuraaminen meni lähes kokonaan haahuillessa. Mulla oli koira ensin ilman hihnaa, mutta jo 10 metrin jälkeen huomasin, että pakko ottaa hihnapakotteet käyttöön - Neri kulki omiaan kuono maassa ja sanallinen kielto ei mennyt perille. Neri taisi väistellä niitä kakkojakin, kun se jossain vaiheessa hävisi mun rinnalta ja oli mennyt mun taakse. :-O Järkkyä! Ampumiseen vähän reagoi. Loppua kohti Neri taisi vähän kuitenkin parantaa ja jotain kontaktin tapaistakin yritellä.
Henkilöryhmää ennen palkkasin koiraa kontaktista, kuten myös henkilöryhmässä. Huomasin, että ne ihmiset eivät olleetkaan mitenkään ongelma, kun se alusta vei voiton! Neri ei käynyt pysähtyessä edes istumaan, pelkäsi kai peppunsa likaantuvan. Henkilöryhmää höylättiin vähän aikaa, kunnes saatiin ihan hyvää kontaktia.
Liikkeestä istumisen taisi suorittaa ihan ok, seuraaminen oli jo ihan hienoa. Maahanmenon jäi seisomaan, niiasi kuulemma vaan. Kävin käsimerkillä ohjaamassa maahan ja uudelleen seuruutuksen kautta napakka maahan-käsky. Toimi! Luoksetulo käsiohjauksella eteen ja siitä pallopalkkaus.
Tasamaanoudossa töni vähän kapulaa ja palautus älyttömän laiskasti. Sain käsiohjauksella Nerin tuomaan kapulan eteen. Luovutus ja palkkaus siitä.
Hyppynoudossa jätin Nerin kapula suussa esteen(80 senttinen) toiselle puolelle ja menin kutsumaan esteen läheltä peruuttaen. Hyvin hyppäsi kapula suussa.
Paikkamakuuseen siirtyessä Neri jo seurasi tarjoten oma-aloitteisesti kontaktia. Palkaksi kehuja.
Paikkamakuussa jäin ampumiseen asti Nerin lähelle ja palkkasin maassapysymisestä. Ei pahemmin reagoinut ampumiseen. Loppu ajankin pysyi tosi hienosti tsemppinä samassa asennossa.
Tauon jälkeen otin parkkipaikalla kontaktireeniä ja kun porukka seisoskeli ja jutteli siinä henkilöryhmännäköisesti, pyörittiin siinäkin. Pölisevät ja heiluvat ihmiset ei olleet Nerille yhtään hermostuttavia. Kaarina ampui vielä pari laukausta, seurautin Neriä samalla nameilla palkaten. Oltiin vähän kyllä pahassa paikassa, kun laukaukset vielä kaikuivat vieressä olevista rakennuksista. Ekasta Nerin pää vähän nykäisi laukauksen suuntaa, mutta toiseen ei enää ragoinut. Korvat tosin olivat luimussa vähän aikaa, mutta ei Neri kovin pahakseen pistänyt, kun alkoi heti reippaasti leikkimään pallolla ja laukaukset unohtui.
Tilaa:
Blogitekstit (Atom)