maanantai 3. toukokuuta 2010

Agiradan alkeita

Geokätköjä ja esineitä
Hakutreenit jäi tänään väliin geokätköilyn vuoksi: Valkeakoskella koirat mukana kallioiden ja kivien koloja kaivelmassa. Kaksi kätköä neljästä löytyi. Koirista ei apua tälläkään kertaa, vaikka molemmat ovatkin "koulutusta vailla olevia valmiita geokoiria"! :) Yritettiin tarjota Nerille haasteita ja aktivointia leikkimällä piilosta. Myöhemmin tallasin Nerille vielä esineruudun ja haetutuin kolme esinettä: huopatossu, nahkainen pussi ja kengänpohjallinen. Metsässä sattui samaan aikaan olemaan joku puuntekohommissa ja se häiritsi pahoin Nerin keskittymistä, kun sitä miestä piti vahdata ja vähän muristakin. Neri lähti heikosti hakemaan vaikka ensimmäisen esine oltiin yhdessä viety. Patistamalla alkoi lopulta tehdä nenätyötä. Ekan esineen otti, mutta pudotti sitten maahan, joten vaati tuonti-käskyn. Toisen esineen, huopatossun, olin pudottanut tallataessa ja sama ongelma kuin ensimmäisellä: eteneminen musta poispäin vaivalloista, mutta kun sain koiran liikkeelle, se sai vainun, käytti hyvin nenäänsä, tarkensi, löysi ja toi mulle. Kolmannen esineen kävin viemässä, Neri odotti alueen laidalla ja näki kun pudotin kengänpohjallisen maahan. Ja yhä vaan liikkeelle lähtö vaikeaa. Tätyy näköjään saada esineiden etsiminen Nerille kivemmaksi. Palkkana mulla oli kyllä Nerin herkkua, maksamakkaraa ja se kyllä vilahti nopeasti kurkusta alas.
Agin alkeiskurssin 7. ja toisteksviimeinen kerta 
Ensimmäisen kerran mulla oli ärtynyt ja väsynyt olo agitreenien jälkeen. Johtuu siitä, että yritin epätoivoisesti peitellä hermostumistani, kun Neri ei pysynyt taaskaan lähdöissä paikoillaan. Se sitten syö "miestä"! Ei auttanut aamun aktivointi ja väsytysyritykset. Energiaa riitti ylimääräisten kierrosten keräämiseen. Autojäähystäkään ei ollut suuremmin apua. No, Neri sentään meni takaisin istumaan, kun käskin kaukaa eikä lähtenyt omin luvin esteitä suorittamaan.
Lisäksi olin tyytymätön omaan ohjaukseeni hyppy-putki-hyppy-(valssi)-hyppy radalla. En yksin kertaisesti kerinnyt seuraamaan samalla koiran menoa ja esteitä. Mä suurin piirtein törmäilin esteisiin ja sain kerran Nerinkin kolauttamaan lapansa hyppyesteeseen.
Yksittäiset esteet meni ihan kivasti. Keinukin meni parikertaa itsenäisesti. Kontakteissa täytyy olla vielä pitkään tarkkana ja käyttää jarrupalkkoja.
Neri on nopea, menee täysillä koko ajan ja alkaa haukkua kiihtyneenä useamman esteen sarjoissa. Mä tunnen itseni armottoman hitaaksi ja ajatukset menee lukkoon, kun ei ole riittävästi aikaa siirtyä ohjaamaan oikeaan paikkaan! Täytynee opetella valssiaskeleet ilman paria, ettei tule varpailletallomisia! :)

Ei kommentteja:

Lähetä kommentti