Tokossa oli tänään alkeellinen temppurata. Puomi maantasalla, istuminen merkin viereen, pari hyppyä, pöytä ja lyhyt pujottelu. Neri meni "puomin" kerrasta, ei yhtään harha-askelta, hypyt ihan innoissaan, pöydälle reippaasti, mutta sitten pujottelussa sillä oli niin kiire, etten mä millään ehtiny ohjata sitä joka välistä! :) Ja kun mä yritin olla nopea, se meni vaan suuremmaksi sähläämiseksi. Mutta hauskaa se oli, kivaa vaihtelua ja Nerihän oikein tykästyi; Kun tuli seuraavan vuoro, Neri vaan tuijotteli sinne ja olisi selvästi halunnut jatkaa pelleilyä!
Kentälle tulo ja alku oli taas yhtä tempoilua ja uhkumista. Ajattelin tänään lähestyä tuota ongelmaa vähän eri tavalla kuin aiemmin; En anna koiralle mitään huomiota, kun se murisee, tempoo, haukkuu, rähjä... Kuvittelin, että niin Neri tulisi ihmettelemään, miksi en yritä hillitä sitä ja ottaisi itse muhun kontaktia... :) Hoohhohoho! Ei toiminut! Muutama koira vastasi Nerin provosointiin ja Neri yllytti itsensä hirmukorkeuksiin, niin että se oli vaikea laskea alas ja rauhoittaa kentällä hommiin. Kyllä se siitä sitten, kun oikeasti alettiin treenaamaan.
Kotona peilin edessä tehdyistä kontaktiharjoituksista on ollut hyötyä; Nerin kontakti pysyy "seuraa"-käskyn jälkeen... mutta putoaa yhä, kun lähdetään liikkeelle. Eli tästä jatketaan eteenpäin sanan mukaisesti askel kerrallaan. Aluksi yhden askelen seuraamisia ja palkitaan kontaktin pysymisestä.
Aika paljon leikittiin patukalla. Lisäksi harjoiteltiin itsenäisesti muitten "temppuillessa" liikkeestä maahan menoa. Se on Nerillä hyvä, eikä sitä kannata treenata tässä vaiheessa liikaa... Nimimerkillä "Kokemusta on": Kun Neri hokas sen liikkeen, mä olin niin ihastuksissani, että esittelin sitä kaikille -> Neri rupesi sitten tarjoamaan seuraamisessa maahanmenoa ilman käskyä! :0
Istumaan jäämistäkin treenasin: Lyhyellä matkalla Neri jaksaa istua, mutta kun mä menen yli 10 askelta, Neri menee maahan. Apua! Miten mä korjaan tuon? Pakko sitä matkaa on yrittää pidentää pikkuhiljaa.
Jonkin luoksetulonkin otin palkkaamalla patukalla läpijuoksuna jalkojen välistä. Se on Nerillä ainakin riittävän vauhdikas.
Kotipihassa halusin vielä kokeilla, kuinka liikkeestä seisominen toimii, vai ei kuinkaan, kun sitä(kään) ei ole pitkään aikaan treenattu. Ensin pysäytin koiran käskyn jälkeen ja annoin patukan. Toisella annoin vaan käskyn ja jatkoin matkaa -> Ja WAU, Neri jäi seisomaan! :D Heti lensi patukka palkaksi.
Yksi ohjaaja tarjosi meille siirtymistä jatkavien ryhmästä kilpailevien ryhmään... Eli sitten meidän olisi pakko vähän enemmän treenailla, etten mä tuntisi itteäni ihan urpoksi siellä muitten joukossa! :) Kesäkuussa on LeVeKillä TOKO-kisat. Laitan tavoitteeksi saada siellä alokasluokassa ykköstuloksen! Aaamen! ;o)
Tilaa:
Lähetä kommentteja (Atom)
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti