tiistai 28. joulukuuta 2010

Sterilisaatioon...

Harkinnut olen aiemminkin, mutta nyt sen päätöksen tein - Vien Nerin juoksun jälkeen leikkaukseen. Helmikuun alkupuolelle suosittelivat eläinlääkärillä, eli sinne sitten varataan aikaa.
Olen punninnut hyviä ja huonoja puolia ja luulen, ettei Nerille leikkauksen aiheuttamat muutokset ole lainkaan pahasta. Nerillä on varaa vähän lihoakin, ja vaikka rauhoittuakin, jos se niitä aiheuttaa. Karvamuutoksia olen nähnyt tapahtuvan usealle leikatulle nartulle, mutta tuskin se paljon tuollaisen lyhytkarvaisen koiran turkissa näkyy. Jos vaikka tulisikin vähän paksumpi karva, kun nykyään lähtee ihan hirveästi karva vajaan puolen vuoden välein.
Ja kun en meinaa tuon epäluuloisen luonteen takia(jos olisin muutenkaan) varmasti koskaan pentujakaan teettää, niin mikä etten leikkauttais sitä.

7 kommenttia:

  1. Rohkea veto Saija kun sulla on noin kaunis narttu. :) Ihan samaa olen miettinyt tuon omankin uroksen kanssa. Luonne on ehdottomasti se kaikkien tärkein vaikka kaikki muu olisikin reilassa...

    VastaaPoista
  2. Niin, jos tuloksia vaan katsotaan, Neri voisi olla loistava jalostusyksilö. Tokossa taitava, voi saada helposti tuloksia PK-puolellakin, agilityynkin valtavan innokas, ja suomen muotovalioksi yhden lisäsertin saaminen ei linee hankalaa... Mutta mun mielestä Neri on pelottavan epäluuloinen - Hyväksyy ihmiset, kun eivät tule turhan lähelle, mutta vieraan ihmisen äkkinäinen liike saa sen heti puolustuskannalle, eli... En halua jatkaa tuollaista luonnetta eteenpäin, kun omaksi syykseni ja kasvatukseni tulokseksi en millään suostu kokonaan ottamaan tuota puolta Nerin luonteessa. Kukaan ei koskaan ole tehnyt sille pahaa! Tuntuu jotenkin, että se epäluuloisuus on jossain hirmu syvällä, saavuttamattomissa...

    VastaaPoista
  3. Nostan hattua päätöksellesi! Itsekin aikoinaan päätin leikkauttaa Hetan, vaikka sillä oli tuloksia ja ulkomuotokin ok. Luonne vaan ei ollut mielestäni tarpeeksi hyvä suvun jatkamiseen. Myöhemmin siltä sitten löytyi vielä toi kilppari.
    Sinä et taatusti ole "syyllinen" Nerin epäluuloisuuteen ja olet varmasti tehnyt kaiken, mitä asialle voi tehdä.
    Hetan luonne ei mainittavasti muuttunut - turkkihan sillä alkoi rehottaa - muuten olen ollut ihan tyytyväinen.

    VastaaPoista
  4. Eilen sattumoisin törmäsin tämmöiseen väitteeseen. Tiedä sitten kun ei kokemusta ole.

    "Strelisaatio voi aiheuttaa nartuissa agression lisääntymistä kun uroksilla kastraation vaikutus on taas päinvastainen... "

    VastaaPoista
  5. Meidän naapurustossa oli uros, joka ei ollut ennen kastraatiota yhtään agressiivinen toisia koiria kohtaan, mutta sen jälkeen oli! Että näitähän on kaikenlaisia.
    Toivottavsti Neri ei agressoidu! :) Remmirähjähän se on, se on mun osaamattomuutta, mutta ei muuten agressiivinen. Ei sillä mitää ihmisagressiotakaan ole, mutta se vaan ei luota vieraisiin yhtään ja on turhan varuillaan. Ei sillä mitään halua ole hyökätä jokaisen vastaantulijan kimppuun! ;)

    VastaaPoista
  6. Neri kuulostaa niin samanlaiselta kuin Oka, ihmisten suhteen. Ei ole okallekkaan kukaan ihminen ikinä tehnyt mitään pahaa, ja silti se on pennusta asti ollut todella epäluuloinen vieraita ihmisiä kohtaan :( .. vaikka kovasti sosiaalistettiin ja tukena meidän kaikkia ihmsiä rakastava ylisosiaalinen seropi.

    VastaaPoista
  7. Mä luulin myös, että hirvikoira-Hukin käyttäytyminen auttaisi Neriä luottamaan vieraisiin. Huki menee kaikkien luokse kiehnäämään ja rapsutuksia kerjäämään... mutta kun ei, niin ei! Kun ei se ole luonteeomaista, niin ei Hukin mallikaan saanut Neriä yhtään luottavaisemmaksi! :(

    VastaaPoista