Bikejoraamassa pitkästä aikaa
Aika alkaa vetotreenit taas. Onkin jäänyt lähes kokonaan kesän ajaksi. Kävin mä kerran loppukesästä pienen pätkän canicrossaamassa, mutta kun tuo juoksu ei oikein sovi mun kropalleni. Viimeeks Nerin vetointo tuntui laimentuneen ja aluksi koira jopa yritti olla vetämättä, kun sitä kerran ollaan tolkutettu ja tolkutettu. Ei Neri enää muistanut, että huskyvaljailla saa vetää!Nytkin otettiin rauhallinen aloitus. Aluksi kävelytin koiraa kaulapannasta, siis itsekin kävellen, pyörän vierellä puolisen kilsaa. Sitten valjaat päälle, koira kiinni muhun ja vedätin itse juosten reilun puoli kilsaa. Samalla opetin koiralle "ravi" -käskyä - Ei olis millään malttanu ravata. Sitten pyörän päälle ja menoksi! Paljon koira on kyllä rauhoittunut viime pyöräily kerrasta ja oppinut huomattavasi hillitsemään itseään. "Vasen" ja "oikee" -käskyjä pitää vielä kerrata, kun ne ei oikein menneet heti jakeluun. Onneks oli leveät risteys kohdat, niin mulla oli aikaa ohjastaa itse käntymällä ja vetämällä koiraa oikeaan suuntaan.
Ehkä kolme kilsaa mentiin vauhdikkaasti tehden metsäautoteillä parit käännökset oikealle ja vasemmalle sekä pari ympäri kääntymistä. Liikkeellelähdöt oli paljon miellyttävämpiä, ja koira malttoin kääntyessä odottaa, kunnes mä annoin luvan lähteä liikkeelle. Lopuksi metsätiellä verryttelyksi ensin vapaana jokottelua mun ajaessa pyörällä ja asvaltti osuus pyörän vierellä kevyttä ravia kaulapannassa. Kovin vaikea Nerin oli pysyä pyörän vierellä. Koko ajan sai muistuttaa, ettei pyörän eturenkaan viereen, eikä varsinkaan eteen, tarvi mennä juoksemaan.
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti