Selkä näyttäisi olevan nyt parempi
Selän jumitus helpotti onneksi parissa päivässä. Mökillä Neri ui innoissaan ja juoksi jo niinkuin ennenkin. Toki siellä vielä tuntuu lihaksissa arkuutta, kun vetää kättä pitkin selkälihaksia, mutta liikkuminen sentään on normalisoitunut ja koiran mieliala kohentunut.
Hieronnan nukuttama koira
Juoksut haittaa harrastuksia
Juoksun takia jäi harmitukseksi Haminan holskujen koulutusviikonloppu väliin. Olis ollu aiheena etsintä ja viesti. Etenkin viestiä olis ollu mielenkiintoista kokeilla ja nähdä kuinka sen treenaaminen kannattaa aloittaa. Ensin harkitsin mukaan menemistä juoksusta huolimatta, mutta tarkemmin asiaa mietittyäni päätin kuitenkin jäädä pois syystä:
1. muutenkin leireillä koirat ovat paljon autossa tai häkissä ja juoksun takia Neri olis joutunu olemaan luvattoman paljon -2. Neri on kiinnostunut kaikenmaailman hajuista joten etsinnän treenaamiseen ei varmaan olisi ollut kauheasti motivaatiota ja -3. Neri olisi häirinnyt myös muiden koirien keskittymistä, erityisesti urosten!
Ja juuri tuli ilmoitus, että mahduttais 14.8. Kangasalan toko-kokeeseen mukaan ja nyt taas punnitsen kannattaako ilmoittautua vai ei, onko juoksu viikon päästä ohi vai ei???? Koe on vajaan kolmen viikon päästä vuodon alkamisesta, mutta kun viimeeksi Nerin vuoto kesti vain kaksi viikkoa, eikä sen jälkeen uroskoiratkaan olleet siitä kiinnostuneita. Että se on siinä ja siinä! Jos ilmoittautuisin vasta maanantaina... :-/
Toisekseen, jos nämä helteet jatkuu vielä ensi viikonloppuun, Neri on taas ihan vetämätön ja suoritukset on sitten sitä luokkaa. Eilen yritin innostaa koiraa seuraamis- ja kontaktitreeneihin, mutta koira laahusti läähättäen pää alahaalla perässä eikä pallo ja namit kiinnostaneen. Mulkoili vaan mua tympääntyneen näköisenä. Vähän myöhemmin jalkapallokentän reunalla varjopaikassa oli jo paljon parempi tatsi.
Hakutreeneihin onneksi sentään päästään, ja ne menikin viime keskiviikkona todella hyvin
Treenit oli jälleen Birgitanpolun varressa. Oli kerrankin kunnolla tuulta, puhalsi vasemmalta. Nerille viisi maalimiestä - vasemmalla kaikki kolme valmiina ja oikealla ensimmäinen valmiina, toinen pakona. Muut alueen perällä reilusti yli 50 metrissä, viimeinen lähempänä. Todella hyvin Neri lähti tuulen puolelle ja upposi syvälle, ja suoraan. Myös myötätuuleen valmiille meni suoraa ja pitkälle, tosin vauhdista päätellen vähän epäröiden. Mitään maalimiehen säkkymisiä ei ollut.
Pakoa Nerin kanssa ei ole kokeiltu aioihin, kun Neri keräsi niistä vähän kierroksia. Kaarina sai toimia koekaniinina - Todella hyvin Neri tähän reagoi: Katseli aluksi uteliaana Kaarinan juoksua ja kun Kaarina oli päässyt kauemmaksi, Neri alkoi vinkua Kaarinan perään ja innolla lähti liikenteeseen luvan saatuaan.
Viimeisen maalimiehen Neri oli haistanut jo keskilinjalle palatessa ja oli kai päätellyt mm:n olevan lähellä olevien kivien takana, koska meni aluksi sinne ja oli siellä jonkin aikaa touhuilemassa, en nähnyt mitä se siellä teki (vai liekö käynyt jalkaa nostamassa :D) Jatkoi siitä sitten rauhallisesti eteenpäin maalimiehelle asti. Nyrpisti sitten nokkaansa mun laittamalle annokselle, kun en ollut muistanut sekoittaa annosta ja herkut oli pohjalla ja kostutetut nappulat päälimmäisenä. Onneksi Lilillä oli jotain jämiä taskussaan, niin Neri sai jotain. Söihän se lopuksi palkkaruokansakin, kun kaivelin ensin sieltä pohjalta herkut esiin! :)
Hyvin menneen hakutreenin päätteksi piti sitten kuitenkin antaa esitys epäluuloisuudestaankin - Jäätiin muusta porukasta vähän jälkeen poismennessä ja mä lähdin juoksemaan muita kiinni. Nerin mielestä oltiin kai ajamassa muita takaa ja se alkoi haukkua niille. Sen jälkeen jäi vähäksi aikaa puhkuminenkin päälle.
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti