Ahkeran viikon päätteeksi EVL1 :)

Tänään oltiin Mutalan kentällä tokokokeessa, tuomarina taas Kurtti. Että pitikin olla taas kuuma päivä - Kentällä hellelukemissa.
Oltiin Nerin kanssa ensimmäisiä suorittajia, eli lähes suoraan paikallaoloista seuraamiseen. Oli se vaan kovaa puurtamista. Oltiin kumpikin aivan poikki kokeen jälkeen. Neri oli jotenkin tosi levoton ja keskittymätön. Vaikka nyt tulikin ykköstulos, niin viime kokeesta jäi jotenkin kokonaisuutena parempi fiilis! :-/

Suoritimme...

Istuminen 10 - Sainpas opetettua, että siellä pitää oikeesti istua
Makuu 10 - Neri makasi "lehmämakuulla", kun palasin. Muut oli tosi hienossa asennossa, mut kuitenkin Nerikin sai kypän
Seuraaminen 8 - Lopussa alkoi herpaantua, ja viimeisessä perusasennossa jäi läähättäen seisomaan muissa maailmoissa. Jouduin antamaan istu käskyn
Ruutu 7 - Kaartaen ruutuun ja takaa yli. Ja taas niitä käskyjä viljeltiin...
Tunnistusnouto 9 - Potkaisi laitimmaista kapulaa. Omaan reagoi heti ja toi Nerimäisesti
Luoksetulo 10 - Hurja vauhti, siihen nähden hyvät pysähdykset. Tätä en ole viittiny treenata edes enää, kun en saa sitä treenillä paremmaks, jos en keksi jotain uutta tekiikkaa.

Tauko

Z(S-I-M) 7 - Istumisen jäi seisomaan. Huono seuraaminen käännöksessä, juuri ennen istu-käskyä Neri paukahti ihan liki, kun oli hairahtanut johonkin puolen metrin päähän, ja mä annoin ärtyneenä käskyn väärällä äänen painolla. On se niin herkkää... huoh
Ohjattu 8 - (Tässä kyllä Kurtti-lisää) Merkille pysähtyi, mutta huonosti kekittyyneenä Neri lähti "oohae"-käskyllä jotain ihme lenkkiä tekemään ensin keskikapulaa kohti ja siitä oma-aloitteisesti kääntyen vasemmalle. Mä huudan "ooop"... ja Neri palas merkille ihmettelemään. Uusintakäskyllä lähti hienosti hakemaan oikeaa kapulaa, niinkuin olis muka ollu eka käsky! :)
Kaukot 10 - Vasen jalka oli kyllä siirtynyt eteenpäin, mutta kun tuomari oli oikealla puolella :D
Metallihyppy 10 - Mä ajattelin vaan, että "kohta päästään täältä". Neri töni kapulaa jaloillaan ennen nostoa, että kai se ajatteli: "päästäis jo täältä", että ei kyllä kypää ansaittu.
Yhteensä 284 pojoo

Nää kokeet on kyllä niiiin raskaita. Miten jotku jaksaa käydä monena päivänä, tai edes viikonloppuna peräkkäin?
Seuraava koe on sitten neljän viikon päästä. Eikä ole liiemmälti aikaa treenata, kun lähden itse tässä välissä reiluksi viikoksi vaeltelemaan Lappiin.
Neriä ei voi vaellukselle mukaan ottaa, kun ollaan vieraan porukan kanssa ja osa matkasta tilausbussilla. Kunhan saadaan kokemusta ja uskalletaan lähteä omallakin porukalla pidemmälle vaellukselle...

Ahkera viikko

Viime viikon loppuviikko meni taas laiskotellessa, mutta tämä viikko ollaan oltu kovin ahkeroita! :)

Maanantaina tokoa ja hakua
Ennen hakutreenejä kipaistiin Levekin kentälle treenaamaan ruutua. Ruudut kentän molempiin päihin ja lähettelin Neriä merkiltä molempiin suuntiin. Neri sai katsella, kun rakentelin ruudut, niin ei niiden löytäminen ollut yhtään vaikeaa. Nyt alkaa mun aiheuttama "oikeanruuduntrauma" parantua ja Neri lähtee innokkaasti sinnekin puolelle. Hakeutuu ruudussa yhä turhan lähelle vasempaa reunaa. Tätytyis ottaa kuuri oikean paikan hakua ruudussa, mutta kun lyhyeltä matkalta Nerin vauhti ei ole yhtä kova, kuin kisamatkalta, joten se käyttäytyy eri tavalla ruudussa ympäri kääntyessään. Toistoja toistoja...

Haku aloittelevien ryhmän kanssa Roominvuorentien maisemissa. Mä tykkään kivistä ja kallioista, ja siellä niitä oli, eli kiva paikka. Näkyvyyskin aika hyvä useimmissa paikoissa ja ihan hyvä tuuli oikealta. Nerille viisi maalimiestä, monta uutta tuttavuutta.
Ensimmäinen valmiina oikealla takalinjalla etukulmasta n. 10 metriä edenneenä kiven alla. Alueella oli häkkipiilo hieman linjasta sivussa ja Neri iski silmänsä siihen, joten en saanut sitä millään lähtemään suoraan linjaa pitkin. Neri tarkasti piilon nopeasti ohimennessään ja päästi sen jälkeen wuf-äännähdyken, jonka tulkitsin Nerin tuntien tarkoittavan "ei se ollutkaan siellä, missähän se mua vaanii". Jatkoi matkaa reippaasti ja joutui hakemaan jonkin aikaa, enne kuin paikallisti maalimiehen. Hyvin kävi kulmankin tarkastamassa ja teki töitä takalinjalla.
Toinen mm vasemmalla etukulmassa, risunkakaisuääniapu. Siellä myös piilo matkalla ja toistui sama kuvio, kuin ekallakin, eli wuf piilon tarkastuksen jälkeen.
Kolmannen piti olla alueen puolivälissä takalinjalla. Lähetyspaikassa piti hypätä alussa kalliolle ja Neri lähtikin reippaasti, mutta kääntyi etenemään alueella n. 25 m:ssä. Hetken annoin koiran mennä, mutta huutelin sitten pois. Neri teki hyvän laatikon - Se vaan ei ollut tarpeeksi syvä.
Uusintalähetyksellä neuvoin menemään suoraan kauas ja likkahan lähti. Meni aikaa, eikä mitään kuulunu, välillä näin vilauksen koirasta edenneenä alueella. Lopulta kiipesin kalliolle ja menin tutkailemaan tilannetta. Siellähän Neri olikin jo maalimiehellä... hakualueen takakulmassa. Mm oli edennyt liian pitkälle. Oikeastaan ihan hyvä kokemus mulle  - Korkea aika alkaa munkin luottaa, että Neri oikeasti etsii mm:n, vaikkei se olisikaan juuri siellä suunnassa, mihin mä näytän :)
Neljäs mm valmiina uudessa metsästyspiilossa ja sehän olikin Nerille kamala paikka. Neri hakkui karvat pystyssä piiloa parin metrin päässä, mä menin viereen rauhottelemaan ja kertomaan, että siellä on heppu ja naminamia, mutta Neri vaan hakkui. Kun namipurkki maalimiehen kädessä ilmestyi näkyviin, Neri säikähti vielä enemmän. Mä jo pelkäsin, että se iskee hampaansa maalimiehen ranteeseen. Yht'äkkiä Neri hokasi, että siinähän on palkkapurkki ja rauhoittui. Sen jälkeen piilo ja mm ei pelottaneet yhtään ja Neri kävi jopa tutkimassa piilon sisältä.
Viimeinen oli sitten joku kiva ja helppo haamuilu ja Neri sai siellä loppupalkkansa. Vapauduttuaan hakuvermeistä Neri lähti edellä keskilinjalle ja tutkaili vieraita ihmisiä uteliaana, ei mitään puhkumista.

Tiistaina tokoa Levekin kentällä

Aiheina hyppynoudon alku ja paikallaan pysyminen käskytyksessä. Neri oli kovilla kierroksilla ja kuin virittynyt jousi valmiina hyppyyn. Liikkurin käskytyksiä se ei edes kuullut, kun vahti kentällä muita koiria, etteivät ne käy varastamassa HÄNEN kapulaansa. Hypyssä sitten päästi murinaa

Toisena aiheena ohjatun merkki, kun liikkuri on vieny kapulat. Kylläpä olikin vaikeaa pysähtyä merkille. Neri ei voinut kierroksiltaan keskittyä yhtään, vaan yritti ampua suoraan keskikapulalle. Ensimmäisellä lähetyksellä pysähtyi kuitenkin käkystä ja paluumatkalla vilkaisi merkkiä siihen malliin, että luulin se hokanneen mikä on homman nimi.... mutta ei - Toisella merkki-käskyllä täydellä vauhdilla keskikapulalle, eikä edes pysähtynyt kiellosta vaan murahti vastalauseen ja otti perhana kapulan suuhunsa. Siitähän multa pääsi pari kirosanaa ja johan putosi kapula! :)
Otin muutaman kerran pekkää merkkiä ja sitten vietiin kapulat uudelleen. Neri lähti taas hirmuvauhdilla(yleensä ei pidä kauheeta kiirettä merkille menossa) ja mä oli varma, että taas painaa ohi, mutta Neri kiepsahti komeasti merkin taakse. Siitä palkaksi lentävä lihapulla. Sitten vielä merkki, merkille pysähdyksestä kehu ja lähetys hakemaan vasen. Vauhdikas palautus - Saispa tuon pysymäänkin vauhdikkaana, kun Nerillä noudon palautuksen on yleensä olleet lönköttelyä.

Pari ruutuunlähetystä, ensin lyhyeltä matkalta ja sitten ylipitkältä matkalta - Hyvin!
Lisäksi tehtiin vähän seuraamista... tai oikeastaan Neri tarjosi sitä itse ja oli hurjan tsemppinä - Suorastaan nojaili. En teidä mistä koiran kierrokset johtui - Yleensä tokossa ollaan hyvinkin alhaisessa vireessä.

Keskiviikkona agility ja ohjattua

Ennen agitreenejä otettiin Liisan ja Lukan kanssa tokottelu pikatreenit. Ensin Liisalle muutamia liikkeitä käskytettyinä, Neri sillä aikaa paikkamakuussa. No, Neri kyllä makaili.

Nerin kanssa treenattiin ensin pelkkää merkkiä, jonka jälkeen Liisa vei meille ohjatunnoudon kapulat. Neri pysähtyi hyvin merkille, siitä pallopalkka. Uusintamerkki - hyvin - sanallinen kehu ja lähetys hakemaan oikea. Hyvin Neri lähti, mutta töni kapulaa nostaessaa, reipas palautus loppuun asti. Lähetin Nerin hakemaan vielä vasemmankin - Hieno kaari vasemmalle kapulalle ja nätti nosto ja vauhdilla takaisin. Nyt palkkasin hihkumalla kehuja heti, kun oli ottanut kapulan. Kapulan nostoa aletaan hioa, kunhan liike on muuten varmempi.

Agilityssä on ollut kolmen kerran tauko. Ja eipä nyt mitään mainittavaa :-/ Tää ei taida olla meidän laji. Mä en ole tainnut saada tänä kesänä agissa juurikaan onnistumisen kokemuksia. Ei olla kehitytty oikeastaan ollenkaan. Meidän treeniaika menee rauhoitteluun.
Neri ei pysy lähdössä millään paikallaa - Ei auta, vaikka mä yrittäisin olla kuinka cool tai olisin sille kuinka vihainen. Neri on ihan omassa maailmassaan. Ja kun mä joudun lähettämään Nerin suurinpiirtein viereltä liikkeelle, niin eihän siitä mitään tule.
Neri sotkeutui pussin kankaaseen, riehui siellä sisällä ja hyppi ilmaan pussin kanssa. Lopulta koko kangas irtosi kehikosta. Kiinnitettiin kangas ja ei muuta kuin uudelleen pussiin ja taas Neri sotkeutui siihen. Neriä ei haitannut yhtään pussiin sotkeutuminen - Aina yhtä innoissan se sinne sisään sujahti. Ohjaaja sanoi, että Neri nousee liian aikaisin pystyyn asentoon ja sotkeutuu siksi pussiin. Laitettiin sitten palkka Nerin nähden heti pussin jälkeen alustalle maahan. Nyt pussin läpimeno oli hieman sujuvampi.
Tauon jalkeen puomia - Nerillä ei ole hajuakaan, mitä siltä odotetaan kontakteilla. Kerran pääsi nappaamaan namit, vaikka oli hypännyt kontaktin yli. Otettiin hihnajarru käyttöön ja nostin Nerin alastulolle. Neri pysyi pysäytettynä kyllä suhteellisen hyvin paikallaan lähtölupaan asti.
Lopuksi treenattiin keinua - Tässä Nerin on paljon helpompi pysähtyä kontaktille, kun se jarruttelee itse vauhdin keinahduksen ajaksi.

Torstaina hakutreenit

Birgitanpolulla, Neri oli mukana tallaamassa. Levittelin alueelle niitä Nerin pelkäämiä piiloja, jotka ei nyt olleetkaan yhtään pelottavia. Neljä maalimiestä.
Ensimmäiset etukulmiin mielikuvina. Nerillä oli hyvä tatsi päällä - Tosi reippasti ja suht suoraankin paineli maalimiehille.
Kolmas valmiina telttapiilossa - Hyvin löysi ja kurkisti reippaasti piilon sisään.
Neljäs helppo haamu aika lähellä.
Hieno homma! :)

Tuplanolla

3.8. ensimmäisessä EVL-kokeessa Kangasalla
Ja niinhän siinä sitten kävi, että Neri teki hyvää työtä niissä liikkeissä, mitkä se oikeasti osasi ja sitten tuli pari nollaa. Toisen nollan otan omaan piikkiini, ja toisen voin sitten laittaa helteisen ilman piikkiin (seli seli) :D
Tuomarina oli Kurtti, joka oli hyvin herttainen ja kiltti. Ja liikkeenohjaaja oli loistava ja aivan ihanan kärsivällinen, mä kun varmistin lähes joka liikkeen alussa asioita :D

Liikkeet suoritettiin kahdessa osassa. Muistaiskohan vielä järjestystä...
Paikalla istuminen 0 - Oli mennyt maihin. Tuomarin mukaan puoleen väliin oli kuulemma istunut ihan paikallaan ja sitten valunut maihin rintamasuunta melkein piiloa kohti. Piilo oli kummallisesti lähes koirien sivulla. Vähän mä olin järkyttynyt, kun tulin piilosta - Mulle ei ollut tullut mieleenkään, että Neri voisi mennä maihin, kun ei ole sitä tähän mennessä tehnyt. Tosin ei tuota treeniäkään ole takana kovin montaa kertaa :)
Paikkamakuu 10 - oli valahtanut lonkalle
Ruutu 0 - Tämä oli vähän odotettavissakin. Neri ei yhtään nähnyt, missä ruutu on. En nyt muista kuinka monta käskyä oikein annoin(tästä on olemassa videomateriaalia-tarkastan), mutta luulin niitä tulleen jo monta liikaa! Viimeinen ohjauskäsky oli "eteen", kun Nerin suunta oli ruutua kohti ja sillä käskyllä Neri juoksi vauhdilla eteenpäin ja löysi ruudun. Menin tyhmä vielä antamaan pysäytyskäskyn ennen maahanmenokäskyä, meinaan tuomarin puheista sain sen käsityksen, että olis tullu pisteitä, jos olisin jättänyt sen antamatta. Saatiin suorittaa loppuosakin ja se meni hienosti.
Seuraaminen 10 - Tuomarin mukaa oli komeaa pk-seuraamista, eli hieman turhan tiivistä. Ei kyllä ihan kympin arvoista. Jokin oikealle käänös väljä ja jossain vasemmalle käännöksessä jäi vähän eteen. Lisäksi kolkutteli hampaitaan mun reiteen juoksuosuudella ja alkoi turhautua pitkään seuraamiskaavioon. Eipä olla tuollaistakaan yhtään treenattu.
Seuraamisen loputtua Neri hyppi mua vasten ja se olisi ollut kyllä EVL:ssä varoituksen paikka, mutta eihän Juha... :)
Kaukot 10 - Neri teki jälleen loistavat vaihdot. Harvoin treenissäkään onnistuu noin hienosti :D
Tunnari 10 - Sain pitää kapulaa kädessä varmaan alle 5 sekuntia. Kädetkin oli aivan kuivat, joten pieni epäilys oli... Mutta Nerihän klaarasi homman
Tauko
Luoksetulo 9 - Tosi hyvät pysähdykset Neriksi
Z 10 - Neri teki hienoa työtä, mä aloin jo hieman horjahdella
Ohjattu nouto 8 - Neri unohti merkin, ei bongannut sitä ollenkaan. Lähti suoraan menemään ja pysähtyi kyllä käskystä, mutta kerkisi ringin ulkopuolelle. Uusi "merkki"-käsky, jolloin Neri lähti mua kohti ja kun oli ringissä, huusin pysäytyksen. Siitä lähetys vasemmalle, hieno nouto ja reipas palautus laukalla.
Metallihyppynouto 10 - Neri värähti kyllä hippusen liikkurin "käskystä" ja mun heitto oli ihan vino, mutta Neri tuli kuitenkin hienosti hypyn kautta takas.
Yhteensä 240 pistettä ja EVL2
Kuvat on ottanut Sari Juuti - Kiitos Sari!

Metalliloikka ei osu ainakaan esteeseen :)

Ohjaajalla keskittynyt ilme: "Seiso-istu-maahan, seiso-istu-maahan...."

Kilpailukirjan haku: 240 pistettä EVL2 ja 3.sija

Loppuposeeraus - Mehän ollaan Nerin kanssa sävysävyyn :D

Toivotonta räpellystä

Taas on jääneet treenailut vähiin, kun on vaan lomailtu tai lomalaisten kanssa vietetty aikaa... ja toko-koe on ylihuomenna. Ei voi muuta kuin anella "Neri, tee se minkä osaat, ja vähän vielä enemmänkin!"

Epätoivoissani olen lukenut EVL:sääntöjä, kun ei ole tullut seurattua kovinkaan intensiivisesti yhtään EVL-koettakaan. Eilen ja tänään olen yrittänyt jotain treeniä räpellellä ja migreeni pukkaa päälle.
Eilen menin sitten pilaamaan sen vähänkin ruutuosaamisen, joka Nerillä on. Huusin sille, kun se lähti ruutuunlähetyksestä hakemaan kentälle unohtunuttta ohjatunnoudon kapulaa, kun oltiin juuri sitä ennen treenattu ohjattua noutoa. Nerihän meni sitten siitä huudosta iha lukkoon, eikä enää tiennyt yhtään, mitä siltä haluan. Neri ei siedä tokossa yhtään vihaista tai käskevää äänensävyä! :(
Täytyy nyt vaan toivoa, että kokeessa ruutu on ennen ohjattua noutoa, tai että ne ei ainakaan ole peräkkäin.
Ruutua on treenattu liian lyhyellä matkalla, kun ei pihaan saa riittävää matkaa, niin kauempana oleva ruutu olikin Nerille ihan "näkymätön". Ja kun on epätoivoisesti yritetty saada jotenkin Nerille tajuntaan ohjattu nouto ja ruutukin uudella tavalla, kaikki muut liikkeet on jääneet lapsipuolen asemaan.

Taisin sitten ilmoittautua EVL-luokkaan liian aikaisin. Luulin, että meillä olisi enemmän aikaa treenata.
Nyt täytyy vaan toivoa, että meillä olisi keskiviikkona hyvä päivä. Ja olis mulla edes olematta migreeni!

Kotopuolessa Savitaipaleella oltiin käymässä viime viikolla. Neri ja Huki tappelivat keskenään kuin peikot, kun Toivo-bichon oli paikalla. Huki oikein härnäsi Neriä, tuijotti suoraan silmiin ja kulki vierellä, kuin vittumainen varjo. Jouduin välillä sulkemaan jomman kumman häkkiin, kun suhde oli niin käymistilassa.
Kotiin lähtiessä laitoin molemmat peräkonttiin ja kuvittelin, ettei ne siellä alkaisi tapella, kun ei Toivokaan ole paikalla. Ja katin kontit - Viiden sekunnin kuluttua alkoi kamala rähinä. Avasin peräkontin ja karjaisin lopetus käskyn. Neri totteli ja kävi kiltisti maahan, mutta Huki peijooni käytti tilaisuutta hyväkseen ja pureskeli vimmattuna Nerin kaulaa. No, eihän Neri sitä kauan sietänyt. Lopulta sain tilaisuuden tarttua Hukia niskasta kiinni ja vetää sen pois ja Nerin sain loitolle käskyllä. Jouduin estämään Hukia pääsemästä Nerin lähelle takakontin hattuhyllyllä samalla, kun kokosin nailonhäkkiä. Sain häkin pystyyn, Hukin sinne ja aloin korjaamaan sen paikkaa peräkontissa, ja Huki rähähti sieltä verkon läpikin Nerille. Huh, kun mä säikähdin.
Ei nuo loppujen lopuksi onneksi ihan tosissaan tapelleet, kun kummallakaan ei ollut mitään jälkiä.
Kotiin tultua funtsin, uskallanko laittaa niitä edes yöksi samaan tarhaan, mutta ei niillä sitten enää ollutkaan mitään toisiaan vastaan! Eivät ole sen jälkeen enää toisilleen rähisseet... ainakaan mun kuullen! :D

Hakutreenitkin maanataina

Päästiin vierailemaan alkeiskurssilaisten treenihin eilisiltana. Treenatiin muistaakseni kaikkiaan kahdeksan koiraa ja sen lisäksi yksi bortsu-pentu oli meidän kanssa tallaamassa. Aikaakin vierähti siten mukavasti kolme tuntia.

Nerillä edelleenki ilmaisutreenit. Kolme maalimiestä.
Ensimmäisenä Nerille tuttu Tapsa, jolle Nerin piti kuitenkin murrata mennessään. Tapsa ei taida kuulua Nerin suosikkimaalimiehiin! :) Neri otti rullan Tapsalta, mutta pudotti sitten sen, seisoskeli hetken Tapsan vieressä ja lähti lopulta takaisin mun luokse ilman rullaa. Uuudelleenlähetys - nyt Neri otti rullan hyvin, kun Tapsa vähän heilutteli sitä, toi mulle asti. Näytölle innokkaasti, kuten yleensäkin.
Toisena maalimiehenä vieras nainen- Neri meni luokse, tarkisti ensin mm:n nuuskuttelemalla naamaa kiinnostuneena, otti sitten rullan ja toi.
Kolmas mm oli vieras mies - Ei taaskaan mitään ongelmaa, otti rullan toi ja reippaasti näytölle.
Lopuksi Liisa sai juosta loppupalkka kädessä metsään ja päästin Nerin perään. Liisa oli vielä liikkeessä Nerin saavuttaessa, mutta Nerille ei kuitenkaan mennyt paimennus-vartiointi-epäluulohaukku päälle. Vautsi! Keihitystä on tapahtunut! :) Ja vieraat maalimiehet ei loppujen lopukse taida olla Nerin ongelma, vaan yleinen epäluuloisuus kaikkea odottamatonta kohtaan - Joku sattuu olemaan piilossa eri asennossa tai eri paikassa, kun Neri on olettanut...

Taitava tyttö

Viikonloppu oli taukoa kaikesta treenaamisesta, koska olin itse melonta-telttailuretkellä.

Maanantaina Neri olikin tosi tsemppinä tokoilemassa Levekin kentällä. Arttu oli apuna ohjatussa noudossa ja yritin opettaa pojalle muutenkin liikkurointia.
Neri oli paikkamakuussa sillä aikaa, kun rakennettiin suorituspaikkoja - ruutu, luoksetulo, ohjattu ja Z.

Ensin treenattiin luoksetulon seisomaan pysäytystä, niin että arttu heitti ison nallen palkaksi Nerin taakse, kun olin huutanut seis. Välillä suora vauhtiluoksetulo - Neri ei tällä kertaa ennakoinut yhtään, vaan tuli hirmuvauhdilla. Kotipihassa saattaa tolpankierroista heti yhden stoppauksen jälkeen alkaa ennakoimaan hidastamalla vauhtia.
Toinen seiso-pysäytys lyhyeltä matkalta niin, että nalle oli mun omassa kädessä ja heilautin sitä käskyn vahvistukseksi. Näin Neri jarrutti, kuten mä haluan sen tapahtuvan - hiekkaan jäi jarrutusjäljet.
Lopuksi luoksetulo kokonaisuudessaan, Arttu toimi liikkurina. Tosi hienosti meni, paitsi Neri otti taas musta kimmokkeen vierelle kääntyessään. Arttu sanoi, ettei sitä yhtään huomannu, eli josko tuomarikaan ei näkis sitä!? :D

Ruutu seuraavana ohjelmaan. Välillä ruutu olikin meillä taas hukassa, kun oli ollut treenitaukoa - Neri juoksi ruudun läpi tai vasemmalle ihan reunaan, tai jopa puoliksi ruudusta ulos. Paikkaa yritetty vahvistaa läheltä lährtyksillä.
Ensin  pelkkää merkkitreeniä- hyvin. Merkiltä ruutuun lähetyksiä Arttu ruudun lähellä valmiina palkkaamaan lelulla oikeasta paikasta. Nyt löytyi paikka hyvin. Lopuksi merkille lähetys ja siitä ruutuun, ruudussa ei pysäytyskäskyä - Neri pysähtyi itse oikeaan paikkaa. Jessss! Siitä lelupalkka Artulta.

Väliin Z liikkeenomaisesti, järjestys istu-seiso-maahan. Arttu liikkuroi pysäytykset, muttei mun käännöksiä(en kyllä edes tiedä käskytetäänkö käännökset). - Taitavasti Neri suoriutui!

Seuraamista, askelluksia ja juoksuvauhdissa käännöksiä. Neri tosi temppinä kontaktissa, hieman jopa painoi. Oikealle käännöksissäkin pysyi tiiviisti. - Se kun on ollut viimeaikoina tosi väljä.

Ohajattua otettiin ensin leluilla, keskellä kapula. Hyvin Neri kuunteli/katsoi ohjauksen suunnan. Lopuksi otettiin liike kapuloilla, kehu oikealle kapulalle menosta. Palautuksessa saisi olla lisää vauhtia. Kentällä oli tosin kuuma ja oltiin jo oltu vähän aikaa.

Lopuksi vielä tunnari, kapulat Levekin kopista. Arttu vai kapulat, mutta ei kosksenut niihin. Neri haisteli hyvin ja otti oman, mutta pudotti sen mun jalkoihin. Vein kapulan takaisin ja lähetin Nerin hakemaan uudelleen - nyt toi loppuun asti. Pudottaminen johtui varmaan siitä, että olen välillä palkannut pelkästä oikean nostamisesta ja Arttu oli mun takana valmiina antamaan Nerille loppupalkaksi ruokakupin(jota Neri oli käynyt joka juomatauolla himoamassa) ja Neri näki kupin Artun kädessä.

Hyvä treeni, taitava tyttö! Kiitos Artulle liikkuroinnista! :)

Rullareenit

Torstaina hakuiltiin meille kokonaan uudessa paikassa Savontien tuntumassa.
Nerillä edelleen aiheena ilmaisu. Viisi rullan hakua melko lyhyiltä matkoilta. Neri pitää turhan hellästi kiinni rullasta ja pyörittelee sitä suussaan matkalla. Kerran putosi, mutta se oli mun moka, kun kysyin ääneen "Pudottiko se?" Ja Nerihän pudotti heti sen jälkeen, kun kerran "käskettiin"! :)
Mun täytyy edetä juoksujalkaa keskilinjalla, kun Neri on saanut rullan suuhunsa, jotta Neri ei ala maleksimaan ja samalla leiki rullalla suussapyörittely-leikkiä. Tämä pelkkä rullan hakeminen on Nerin mielestä vähän tylsää. Neri katselee metsään tyyliin "tuossahan tuo heppu on näkyvillä, mitä mua lähettelet sitä etsimään" - Näytölle lähtee kyllä innokkaasti. Tällä kertaa otti maalimiehelle päästyä rullan reippaammin, kuin aiemmin.
Lopuksi juoksin innon nostatukseksi itse piiloon Nerin nähden Kaarinan pitäessä Neriä keskilinjalla kiinni. Jonkun matkaa jostuani alkoi takaa kuulua Nerin kiljuntaa. Vauhdilla kuulemma lähti perään. Nerin päästyä paikkaan, jossa oli minut varmaan nähnyt viimeeksi, se pysähtyi hyppimään ilmaan paikallaan ja etsimään mua katseellaan.

On me treenailtu kaikkee, mutten kerkee(lue: ei hirveesti huvita) kirjoittaa. Laitetaan sen sijaan jokunen kuvatus
Hakutreeneissä on ollut pari kertaa aiheena ilmaisu eli rullanhakutreeniä

Meidän vuoro "etsiä heppuja"

"Siellä se heppu on"

Rulla tulee perille asti suupielessä roikkuen

"Liina"(pelkkä lukko) kiinni ja näytölle

Tokossa teemana on ollut enimmäkseen merkki ja ohjattu nouto. Reunakapuloina on käytetty isoja leluja, jotta Neri oppis, että kannattaa lähteä hakemaan vain reunimmaisia. Päätin ottaa myös käsimerkin lisäksi käyttöön hae-käskyn eteen ohra=oikea ja vehnä=vasen, koska huomasin, että Neri ei olekaan aina keskittynyt katsomaan, mihin suuntaan näytän. Nämähän ei tietty ole vielä iskostunut koiran selkärankaan.
Kentälle asti treenaamaan päästyä tätyy myös ottaa hyppynoutoa, kun itsellä ei ole hyppyestettä eikä kapulaa kotona.

Valmiina? Katso tänne!

Ilmava loikka yli esteen

Mukana Sonja pikku apulaisena ja häiriöhenkilönä :)

Muitakin eksyi kentälle, niin saatiin onnistunut paikallaistumistreeni

Agilityssäkin on käyty kertaalleen, mutta ei siinä juuri olla kehittymään päästy. Sitä täytyis treenata vähän enemmän, kun se n. 20 minuuttia kerta viikossa. Motivaatio lajiin ei ole suuren suuri. Meidän vahvuuksia on kova vauhti, pitkät hypyt ja laajat kaaret! :D
Viimeeksi Neriä ei millään saanut ylittämään hyppyestettä pienellä kaarroksella. Neri juoksi varmaan 20 kertaa esteen ympäri kiertäen, niin että siihen muodostui jo syvä ura. Ei koulutusohjaajakaan saanut Neriä siitä kulmasta ylittämään sitä hyppyestettä. Laajemmalla kaarella kyllä meni yli!

Loma-aikaa

Vähän on jäänyt treenailut vähiin, kun on ollut noita lomalaisia vieraina. Keskiviikkona olisi ollut agility-, tostaina haku- ja perjantaina tottistreenit, mutta en viitsinyt jättää vieraita keskenään, kun harvoin kuitenkin käyvät. Meillä oli kyllä tosi mukavaa, käytiin uimassa ja retkeilemässä.
Veljen 3-vuotias poika oli oikein sopiva kaveri meidän koirille - Huki kun ei kauheasti lapsista välitä(karvas kokemus yhdestä lapsesta muutaman vuoden takaa ja suoraansanoen Huki murisee aluksi lähestyvälle lapselle) ja Neri taas on kovin epäluuloinen ja vähän arvaamaton. Miksu ei välittänyt koirista ihan kauheasti eikä tupannut silittämään, mutta tykkäsi kuitenkin "kouluttaa" niitä. Hukille poika piilotteli nappuloita murskekasoihin ja pyysi etsimään.

Huki sai katsella vierestä piilotusta

Ja jos ei namit meinannut heti löytyä, Miksu meni avuksi :D

Nerille poika piilotteli nameja erilaisten kartioiden alle ympäri pihaa ja Neri sai etsiä. Huomasin, että Neri seurasi Miksun jälkeä kartioita/nameja etsiessään - Olisikohan tämän mielenkiintoisempi tapa alkaa opettaa koiralle jälkeä, kuin tylsä makkarajälki?
Uimassa käytiin joka päivä. Käytän Nerillä nykyään uidessa pieneksi käyneitä kelluntaliivejä - Kelluttavat vähän, mutta eivät haittaa uimista. Neri kun haukkoo vettä uidessaan, jos ei ole kapulaa suussa, ja oksentaa sitten rannalle päästyään.
Uimaan lähteminen on vähän vaikeaa, jos ei ole "mitään syytä" mennä veteen

Kapulat Neri haki mielellään vedestä

Mieluiten nousi vedestä rannassa

Ja ravistelu, niin että muutkin sai vedestä osensa :)

Miksua ei koiran roiskuttelu haitannut

Houkkalammin laiturilla

"Ollaan täällä koko ilta. Lähetään sitten, kun aurinko laskee tuonne noin!"

Lauantaina käytiin Taivalpirtillä ja Neri sai uida sydämensä kyllyydestä kun Arttu ja minä oltiin vedessä innostamassa. Ja sainpas huomata, ettei se vieläkään pärjää mulle uintivauhdissa, kun mä kroolaan. Tosin voipi olla, että jos pitempää matkaa täytyy uida, mä jään kyllä toiseksi! :D Kun mä uin Miksun kanssa, Neriä täytyi pitää kiinni rannalla ja voi sitä katkeraa kiljuntaa.
Meidän syödessä eväitä, Neri nukkui uupuneena varjossa välittämättä ohikulkevita vieraista - Pöllejä olkapäällään kantanut mies sai kyllä vaisut murinat ohi kävellessään.

Uinnin jälkeen väsyttää

Neri sai tyytyä makailemaan taustalla

Tokoilu

Viime tiistaina käytiin kentällä tokon yhteistreeneissä. Treenaamassa oli vain kaksi koiraa. Alun paikalla istumisessa tuli pikkukoira kesken kaiken paikkamakuuseen Nerin viereen. Hienosti Neri istui paikallaan häiriöstä huolimatta. Kävin piilosta palkkaamassa välillä ja sen jälkeen Neri oli kuullemma ollut levottomampi.
Metallihyppynouto meni oikein hienosti.
Ohjattua noutoakin otettiin, kun viimein sain jonkun vieraan viemään kapulat. Ensimmäisellä lähetyksellä Neri menasi juosta suoraan vasemmalle kapulalle, joka oli ensin asetettu - Huusin pois ja muistuttelin merkistä. Merkkinä oli kartio, jollaista olen pitänyt ruudun kulmamerkkinä, mutten koskaan merkkinä. Se oli Nerille kovin vaikea - ei meninnut millään ymmärtää sitä merkiksi ja juoksi ohi. Seisahtui kyllä merkin läheisyyteen, kun huusin seis. Treenattiin sitä siinä vähä aikaa ja sitten pyysin viemään kapulat uudelleen. Neri juoksi merkkiä kohti, mutta meinasi juosta ohi. Vaihdettiin sitten toisenlainen merkkitötsä ja johan alkoi toimia! Nyt täytyy siis treenailla merkkiä kaikenlaisilla tötsillä.
Heikkoa on meidän ohjatun treenaaminen, kun en saa usein apulaista treeneihin. Levekin ohjatut treenitkin jää viikon päästä kesätauolle.
Kotipihassa on pari kertaa treenattu pieniä pätkiä seuraamista ja jääviä nopeasti oikeasta asennosta palkatan. Zetaa on menty kokonaisuudessaankin ja oikeat asennot löytyi hinosti ja Neri oottaa hyvin paikallaan mun tehdessä lenkkini ja lähtee napakasti mukaan seuraamiseen, eikä ennakoi, vaikka välillä katselee ihan väärään suuntaan mun tullessa vierelle.