Ihana aurinkoinen päivä - Pakko mennä metsään. Ensin käytiin molempien koirien kanssa metsälenkillä ja samalla tallasin metsään aluetta takoituksena treenata esineruutua. Mutta kun sain kerrankin pojan mukaan, päätinkin treenata ilmaisua. Ensin Arttu oli rullan kanssa muutaman metrin päässä ja testattiin vieläkö Nerillä on homma muistissa. Toimi! Seuraavaksi reilun kymmenen metrin etäisyydellä Arttu näkyvillä. Neri otti rullan hyvin ja lähti tuomaan sitä mulle, pysähtyi parin metrin päähän, pudotti rullan lumeen ja kääntyi katsomaan Artun suuntaan (ilmeisesti palkka mielessään). Ynähdin jotain ja Neri kaivoi rullan lumihangesta ja meinasi lähteä viemään sitä Artulle. Älähdin kieltävästi, jolloin se toi sen viimein mulle. Mentiin siitä sitten näytölle. Seuraavat pari kertaa meni ihan hyvin vaikka pidennettiin matkaa joka kerta. Tässä välissä otettiin yksi kunnon haku suorapalkalla. Neri näki kun Arttu meni metsään, mutta käänsin koiran pois, kun Arttu eteni alueella. Neri ei kuitenkaan mennyt riittävän syvälle, vaan lähti innolla veuhtomaan ja juoksenteli lähes päättömästi ristiin rastiin. Taisi mennä mun tallausjäljillä. Jouduin huutamaan sen takaisin pari kertaa. Lopulta se löysi Artun kuusen alta vaaleaan kankaaseen peitettynä ja oli erittäin onessaan. Tuosta vaan huomasi, ettei omia ihmisiä kannata edes käyttää maalimiehinä, kun Neri ei keskity vaan etsiminen on ihan päätöntä hosumista.
Sen jälkeen otettiin vielä ilmaisuja vielä viitisen kertaa. Viimeisellä kerralla vasta muistin, että munhan täytyy edetä kekilinjalla. Ensin Neri vähän hämääntyi, kun näki mun liikkuvan ja jäi hetkeksi lähes paikalleen seisomaan. Tuli sitten kuitenkin rullan kanssa ja näytölle Neri vei suoraan eikä tuloreittiänsä pitkin.
Tilaa:
Lähetä kommentteja (Atom)
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti