Hyvät hakuilut

Tänään hakutreenit samassa tutussa paikassa (muualle ei vieläkään oikein pääse). Paikalla oli 6 koirakkoa, joten maalimiehissä oli valinnan varaa. Nerille otin neljä maalimiestä: kaikki valmiina, 1. hajuhakuna, muut lähetyksenä keskilinjalta. 1. ja 3. myötätuuleen. Todella hyvin meni kaikki, ei mitään probleemaa. Oli kerrankin kunnon tuuli, niinkin kunnollinen että mulla oli todella kylmä. Neri oli vielä viimeisenä koirana, joten en päässyt senkään kanssa välillä lämpiämään. Treenien jälkeen laukauksia 2x3 laukauksen sarjoissa. Molemmilla kerroilla Neri kiinnitti laukauksiin huomiota, mutta ei kuitenkaan pelokkaana. Ekassa sarjassa se jopa toisella laukauksella pyörähti mun läheisyyteen, mutta lähti siitä heti uteliaana kauemmas.
Tänään olisi ollut mahdollisuus mennä kentälle TOKO-treeneihin, kun juoksukin on jo lopussa, mutta jäätiin mieluummin Nerin kanssa Kaarinan ja Hiski-bortsun seuraksi lenkkeilemään. Neri ja Hiski tulevat tosi hyvin toimeen ja vauhtikin niillä on suurin piirtein samaa luokkaa. Hieman taitaa Neri vielä Hiskille hävitä, ainakin ketteryydessä. Kepeistä Hiski välillä Nerille ärisi ja Neri kunnioitti Hiskin omistusoikeutta kaikkiin metsän keppeihin! :D

Tokoakin ollaan sillon tällön otettu päivänä muutamana

Etenkin paikalle istumaan jäämistä ja paikkamakuuta ollaan treenattu. Yritän sitä seurauttamista vähän pitää vähemmällä jonkin aikaa, ettei siitä tule ihan tylsää. Joitain jääviä ollaan myös harjoiteltu ja niihin on pitänyt sitä suraamista vähän ottaa.
Istumaan jääminen on vieläkin ollut epävarmaa. Takana täytyy olla lelu tai namipalkka varmistamassa istumassa pysyminen. Kyllä jonkun kerran on istunu ilman "taustatukea", silloin koira on ollut innostunut ja keskittynyt. Myös jäävissä Neri on jäänyt monesti istu-käskyllä seisomaan. Eli tulin siihen tulokseen, että käsky on tainnut jäädä vähän lapsipuolen asemaan, oliha se käsky, joka varmaan on Nerille ensimmäisenä opetettu; Nerihän osasi sen jo meille tullessaan. Nyt vaan tuntuu, ettei se istuminen käskystä olekaan niin itsestään selvää. Sitä täytyy siis harjoitella.
Paikallamakuut on menneet hienosti. Omassa pihassa Huki juoksenteli ympärillä vapaana, Neri pysyi paikallaan. Multa Neri sieti tanssiliikkeitä, mutta mun x-hyppely oli sille ensimmäisellä kerralla liikaa ja se nousi seisomaan.
Lempäälän keskustassa Vapaavalinnan oven ulkopuolella Neri makasi ihan paikallaan. Mä olin sen takana ensin, mutta siirryin välillä eteen hihnankantaman päähän. Parkissa muutaman metrin päässä autossa haukkui koira, Neri nosti päätä kuulostellakseen, mutta ei edes kyynärät noussu.
Liikkeestä maahan on myös ollut melko varma. Liikkeestä seisomiseen olen ensimmäisellä karralla tehnyt pysäyttävän käsiliikkeen. Mutta sitten se liikkeestä istuminen.... Treeniä!

Sisällä, ja ulkonakin, on harjoiteltu myös eteentuloja, kun se on ollut Nerille tosi vaikeeta. Vieläkin tulee useinmiten vinoon istumaan ja joudun korjaamaan. Ja jos Neri istuu suorassa, sen pitää kääntää vähintään päänsä vinoon. Mä olen silitelly rauhoittavasti Neriä mun edessä pitkiä aikoja, että sille tulisi mielikuva, että se on hyvä paikka. No, nyt sitten on alkanut perusasento kusemaan sen jälkeen! :) Työtä riittää!