Nyt se Huki on karannut tarhasta ja raapii, ulisee ja haukkuu ovilla. Mistä se sieltä tarhasta on oikein tullut? No, onhan siellä nyt lunta pilvin pimein ja verkot ei ole kovin korkeat. Ja kun tahtotila on tarpeeksi suuri, tulee se Hukikin töpöjalkoineen aidan yli.
Kun ei Hukia oikein voi leikkauttaakaan, kun viimeeksi se meinasi kuolla joko rauhoitukseen tai herättelypiikkiin. Voisikohan uroskoiran leikata paikallispuudutuksella???
Ensi kesänä rakennetaan uusi korkeaverkkoinen tarha. Piste!
Tilaa:
Lähetä kommentteja (Atom)
Voihan juoksut.. Sinnan juoksuja odotellessa..
VastaaPoistaOdottakaa vaan... ja toivottavasti kauan!
VastaaPoistaYksin tää olis helpompi hoitaa, mutta kun perheessä on muitakin.
On tää stressaavaa ja väsyttävää. Tuon uroskoiran jatkuva vinkuna sisällä ja haukunta ulkona polttaa multa kerta kaikkiaan hermot loppuun. Nerin luonteeseen juoksu ei paljonkaan vaikuta. Se on aina vaan yhtä hyväntahtoinen.