Canicross-kisa ja hallitoko

ALMA Carelia Challenge 5.11.11

Neri ja Arttu juoksivat 2,5 kilsaa aikaan 7 min 21 sek ja olivat reippaasti ykkösiä kolmen koirakon juniorisarjassa. Itse asiassa 2,5 kilsan suorittajista vain alaskanhusky-potkupyöräilijä -koirakko sai paremman ajan, se sekin vain 21 sekuntia parempi - Se jos mikä kertoo noiden kahden vauhdista. Laskin, että noiden keskinopeus oli n. 20,5 km/h. :)
Rata lähti heti alkuun melko jyrkkään ylämäkeen ja se oli vaan Artulle eduksi, koska Neri vetää aina alussa täysillä. Rata teki lenkin mäen päällä ja palasi takaisin vajaan puolen kilsan jälkeen lähellä lähtöuraa.
Neri odotti ihmeen rauhallisena vuoroaan. Vasta kuin edellä lähtenyt alkoi häviämään ylämäkeen näkyvistä, Neri alkoi kiljumaan. Kun Neri sai viimein luvan lähteä, toinen koirakko tuli juuri toista uraa n. 10 metrin päässä takaisin päin ja Neri meinasi oikaista suoraan ryteikön läpi toisen koirakon perään :D. Arttu kiskoi koiran mukaansa ja Neri joutui tyytymään siihen, että samaa reittiä se on mentävä, kuin muutkin. Siitä se sitten lähti, vauhtiveto!

Meidän kameralla ei saa vauhdilla liikkuvasta kohteesta kunnon kuvia.  :( Toivottavasti järjestäjällä on parempia kuvia meidänkin koirakosta, vaikka Neri olikin  "väärärotuinen" malamuuttien kisassa.

Mikä mulle pisti silmään tuolla, oli se kuinka huonot vetohalut monella malamuutilla ja huskyllä oli. Eikös niiden pitäisi olla vetokoiria?
Monet jäivät nuuskuttelemaan matkalla, kävivät morjestamassa ihmisiä radan varrella ja yhden näin jopa nostavan jalkaansa radanvarteen kesken kaiken.

Mulla oli pitkään suunnitteilla malamuutin hankkiminen, ennen kuin päätinkin, että me otetaankin paimenkoira, joka jaksaa myös vetää. Tuon nähtyäni olen vieläkin tyytyväisempi, että mulla onkin holsku! :D

Hallikauden avaus

Eilen ensimmäistä kertaa hallissa tänä syksynä ja samalla päättyi tokoilutauko. Mulla oli kyllä ääni mennyt ihan täysin, mutta onneksi Neri osaa myös käskyjä, jossa ei juurikaan tarvita äänihuulia, kuten tsip=seuraa, stu=istu, mmma=maahan ... :)
Aluksi ryhmäpaikallaistuminen, minä piilossa. Hyvin istui, vaikkakin katseli välillä viereisellä kentällä haukkuvia agilitykoiria kohti.
Seuraavana tehtiin ryhmäseuraamista. Välillä en kuullut, mitä "liikkeenohjaaja" sanoi, kun agikoirat pitivät niin mahdotonta mekkalaa. Nerikin häiriintyi kaikkein kimakoimmista ja läheltä tulevista haukuista. Ja kun en saanut kunnon äänellä käskytettyä, Neri ei kuullutkaan mitään, jos tarkkaavaisuus herpaantui. (psst Arvaappas Kaarina, miksi siirryin keskemmälle ja "päästin" sut sinne reunaan??? :D)
Välillä Neri seurasi vallan loistavasti ja perusasennotkin oli oikein hyviä.
Paikallamakuu, tehtiin pienessä ringissä koirien "pyllyt vasten pyllyä" No, ei ne nyt sentään niin lähellä olleet! :) Olin näkyvillä, mutta menin onneton sinne, missä agivuoroaan odottavat koirat räksyttivät ja Neri oli aivan lähtövalmiudessa koko ajan. Välillä kuikuili sivulle ja taakseen muita koiria, mutta siitä suhahdin kiellon.
Loppuajan tein vain kontaktiharjoituksia ja lähdin 15 minuuttia ennen meidän treeniajan loppua jo pois. Se oli ihan hyvä alku hallitokoilulle.