Paras tapa tuhota mun agimotivaatio:

Rakennetaan rata ja sanotaan, että tutustukaa rataan ja sitten menette sen koiran kanssa läpi.

Liisan blogista lainattu! Kiitos Liisa ;)

Keskiviikkona agilityä Levekin kentällä

Tiesin jo rataan tutustuessa, ettei me selvitä siitä millään. Mutta yrittämään kuitenkin ja sähellykseksihän se meni, kun en millään kerkiä ohjauksessa Nerin mukaan, eikä mulla edes ole kunnolla koiralle opetettuja nimityksiä kaikille esteille. Pussia on menty muutaman kerran, muuria joskus viime keväänä....
Me ei todellakaan olla valmiita menemään ratoja, eikä kyllä olisi kannattanut edes kokeilla, kun tiesin ettei siitä tule mitään muuta, kuin paha mieli!

Neri ei pysynyt lähdössä paikallaan, tuli renkaasta raamin ja renkaan välistä, "lensi ulos" radalta muurin (4) jälkeen, kun ei valtavan vauhdin ja pitkän hypyn takia millään enää taittunut seuraavalle hyppyesteelle. Pussin ohitti, kun ei tunnistanut vielä "läpi" käskyä. Hyppyesteet 8, 9 ja 10 mulle mahdoton keretä ohjaamaan. Putken 12 jälkeen tuli hypyn ja kiersi sitten mun ympäri ja juoksi pituuteen mut väärältä puolelta ohittaen...
Mulla ei kyllä ollut yhtään kivaa, ja tuskin oli Nerilläkään. Rimat putoili, vaikka ne oli medi-korkeudella ja ohjaussekoilujen aikana Nerillä oli aikaa tulla purkamaan huippuun nousseita kierroksia purekelemalla mun käsivartta.

Tauon jälkeen treenattiin hyppyesteiden 8-9-10 sekä putki-hyppy-pituus yhdistelmän ohjausta. Neri osaa itse lukea hyvin rataa, mutta mun ohjaaminen ja huutelu sekoittaa sen. Eli parempi, että mä olen vaan hiljaa.
Ei sit tollasia ratoja vähään aikaan. Mä tyydyn ensin harjottelemaan ohjausta ja opettamaan Nerille esteen nimet yksittäisillä tai muutamilla esteellä.

Tokoakin

Ollaan pidetty treenitaukoa tokon SM:stä lähtien. Eilen sitten innostuin taas treenaamaan. Otettiin tunnaria, ruutua, merkkiä ja merkiltä lähettämistä kotipihassa.
Tunnarissa epämääräinen kasa pitkässä ruohikossa ja oma siellä jossain seassa. Oma kapula oli kädessä vain vähän aikaa. Neri haisteli tarkaan otti oman, mutta pudotti sen ja meni jatkamaan haistelua, otti jälleen oman mutta pudotti sen taas ja aikoi jatkaa taas haistelua. Siinä vaiheessa mä keskeytin homman äkäisesti: "Nyt riittää!" Hain oman pois ja vein uuden ja neuvoin Neriä, että oma tuodaan kerrasta ja toihan koira! :)
Ruutuun meni nyt tosi hienosti oikeaan paikkaan ilman pysäytyskäskyäkin. Merkki vaatii vielä toistoja toistoja, että oikea paikka tulee automaatioksi. Merkiltä lähti hyvin osoitetun palkkakupin suuntaan, mutta välillä ennakoi suuntaa jäämällä merkillä kuono kohti jompaan kumpaan ruokakuppia. Siitä ohjattiin oikeaan asentoon ennen palkkaa tai lähetystä.