Helteinen SM-tokoretki

SM-toko 12.6. Klaukkalan urhelukentällä VOI-luokassa
Sain mennä onneksi kisapaikalle myöhemmin, kun toimitin Nerin paperit jojo-Marjalle, eli oltiin Klaukkalan urheilukentällä kymmenen maissa. Lämpöä ja auringonpaistetta riitti! Kävin välillä autolla, joka oli hiekkakentällä ja auton mittari näytti +40astetta. Join ja join, ja pakkojuotin ja kastelin Neriä, mutta tuntui että mikää ei riitä. Kun kumarruin ja nousin ylös, oli pakko laskea pää takaisn alas, kun silmissä pimeni ja huippasi. Selvisin kyllä koko päivän ilman migreeniä tai muuta päänsärkyä - Migreeni tuli tietty seuraavana päivänä.

Kuumuudesta jauhopäänä unohdin kehille kiiruhtaessa Nerin lelun teltalle ja lisäksi vaihtaa Nerille aina tokossa ja tottiksessa käyttämäni ketjukaulaimen.
Mutta loistavasti tuosta urakasta selvittiin ja saatiin pisteitä laidasta laitaan lähes kaikista liikkeistä. Hyppynouto tosin odottamattomasti nollille! :)

Eka kehä, tuomari Jaana Tala
Paikkamakuu 10 - Neri oli lonkkamakuussa, kun palasin, olisko mennyt lonkalle heti alkuun.
Kaukot 6,5 - järjestys is-sei-maa-sei-is-maa. Ensimmäiseen istumiseen kaksi käskyä, kun Neri katseli niska kierossa taakseen ensimmäisen käskyn aikana. Muuten asennon vaihdot yhdellä käskyllä. Maa-sei tuli pompsauksen eteenpäin, koska annoin käsky luoksetulokäskyäänellä. Oma moka, mutta kun ajattelin, että Neri ei jaksais nousta. Liikkui eteen myös sei-is vaihdossa.
Kokonaisvaikutus 10

Toka kehä, tuomari Tommi Varis

Juostiin kehien välillä hakemaan vettä "seinästä", kun mulle tuli mukaan vaan 1/2 litran pullo Nerille ja mulle yhteiseksi ja se oli ihan loppu. Kun palasin vedehakureissulta, edellinen kilpailija suoritti viimeistä liikettä. Hirveellä hässäkällä heitin hihnan johonkin ja juoksin Nerin kanssa kehän laidalle. Siinä ei keretty yhtään innostamaan tai valmistelemaan koiraa. Menikin kaikkein heikosti suorituksellisesti ja Neri katseli kaihoisasti kehän ulkopuolelle ja yritti joka liikken välissä häipyä paikalta.
Hyppynouto 0 - Neri suoritti liikkeen, mutta tuli liikaa häröilyä: En taaskaan muistanut sanoa paikalla-käkyä ennen valmis-nyökkäystä, mutta Neri onneksi pysyi paikallaan. Taisi nytkähtää liikkurin käsky-sanasta ja murahti hypyn alastulossa kapulalle. Heitin kapulan ihan esteen taakse, joten en itse nähnyt mitä kapulalla tapahtui. Mä näin vaan, että kerran Neri nosti pääsnsä esteen takaa, eikä kapula ollutkaan suussa. Marja sanoi, että Neriltä oli lipsahtanut kapula kaks kertaa! :-O Neri oli lopulta kapula suussa tulossa esteen ohi takaisin, mutta muisti viime hetkessä - hyppäsi vauhditta vinosti esteen yli, tuli vinoon perusasentoon kapula "roikkuen" suupielessä. Tuomari tuumasi, että "Vähän on teillä vielä keskeneräinen tämä liikke" :)
Seuraaminen taluttimetta 7 - Olihan se sellaista tervassa tarpomista. Kännökset löysiä ja suurinpiirtein sain kokoajan maanitella mielessäni: "tule nyt, tule nyt". Oma vauhtikin oli normaalia hitaampaa. Muistaakseni oikealle käänöksessä Neri jäi mun taakse istumaan ja annoin lisäkäskyn.
Luoksetulo 7 - Ihan vinoon meni maahan, tuli hyvällä vauhdilla, seiso-stoppi valui, maahan ihan hyvin ja loppussa vauhti hiipui, koira tuijotteli sivulle ja tuli jotenkin kummallisesti kaartaen. Marja sanoi, että samaan aikaan toisessa kehässä mun selän takana bortsu lähti juuri noutamaan matallikapulaa, kun mä annoin Nerille sivulle-käskyn. Marja pelkäsi, että Neri painelee bortsua pöllyttämään, kun tuntee bortsun omistjana Nerin "bortsu-vihan". Eihän Neri kuumuudessa jaksanut lähteä toteuttamaan ilmeistä mielihaluaan!
Kok.vaik 8

Kolmas kehä, tuomari Riitta Räsänen

Tällä kertaa käytiin kehien välillä kastelemassa koiraa. Neri kun Näki mun ottavan vesiletkun käteen, se veti päänsä läpi kaulapannasta ja lähti karkuun. Siinä oli muilla vähän hauskaa, kun pyydystelin koiraa hihkuen: "Meillä ei sit kauheesti ole aikaa, kun kohta pitää olla kehässä!" No, ei Neri pitkälle menny. Meillä olikin vielä hyvin aikaa ja kehään mentiinkin paljon reippaammalla asenteella, kuin edelliseen. Vähän liikkeiden alussa sivulletulossa hitautta ja Neri yritti taas ilmaista jokaisen liikkeen jälkeen, että voistais kyllä jo lähteä veks.
Ruutu 9,5 - Voi kuinka hieno! Neri juoksi reippalla laukalla suoraan ruuttun. Mun seis-käsky vähän myöhässä, joten Neri oli ihan ruudun takana, hienosti meni maahan ja sivulle tuli reippaalla vauhdilla.
Liikkeestä istuminen 9 - Vähän seuraaminen oli väljää, mutta nopsasti totteli käskyä. Riitta antoi mulle noottia siitä, että sivuutan koiran liian kaukaa taakse kävellessä. Ei olis meille mikään ongelma vaikka viistää koiran vierestä. En edes tiennyt, että siihen on joku sääntö, mutta nytpä tiien! :)
Metallinouto 5 - Voihan Neritsuppa! Vähän löysä suortitus kaikkineen, mutta lopuksi Neri vielä sylki kapulan mun jalkoihin ennen sivulle siirtymistä. Päätin olla käskemättä Neriä uudelleen ja nostin kapulan itse sanoen "irti"-käskyn nurmikolle. Ja mun heitto oli taas ihan ala-arvoinen - Meni juuri ja juuri yli rajamerkin.
Tunnistusnouto 9,5 - Rauhallinen kapuloille meno, rauhallinen haistelu, rauhallinen nosto, rauhallinen paluu, suorastaan hidas sivulletulo(pylly liikkui ja liikkui, kuin hidastettuna, vähän kerrallaan mun vieressä, kunnes se vihdoin oli suorassa perusasennossa) ja todella hellä ote kapulasta, joten mulle tuli kiirus napsasta se Nerin suusta heti liikkurin annettua luvan.
Jee, se oli viimeinen liike! Mä kehuin Neriä ja olin niin onnellinen, että saatiin meidän homma finaaliin, etten muistanut edes tarkistaa, että onko kapula edes oma.
Kok.vaik. 8
Pisteitä yhteensä 243,67 ja VOI2 

Oltiin kisapaikalla loppuun asti. Makailtiin varjossa ja välillä leikittiin kentällä 20 centin lelulla, eli juomapullolla. Kuumuus ei ahdistnut liikaa, kun pääsi varjoon ja oli ihan kivan leppeä tunnelma. Odotellessa sivusta kuului muutamia antaumuksella lausuttuja kommentteja, jotka sai porukan naurahtamaan. Esim: " Tasan ..ttu viimeinen kerta, kun osallistun SM-tokoon!" "Saadaan vissiin jäädä tänne yöksikin!" :) Tulosten valmistumisessa meni melko pitkään - kahdeksan kieppeillä saatiin viimein kilpailukirjat ja päästiin lähtemään. Meidän joukue oli 35. ja henkilökohtaisissa sijoituttiin kahdeksaneksi 68 koirakon voi-luokassa, mikä ei mun mielestä ole hullummin. Vähän tietty harmittaa, että se ykköstulos jäi saamatta, mutta en sitä kyllä odottanutkaan, kun oli tuollainen helle. Voittajaluokassa tuli itseasiassa vain kolme ykköstulosta ja ruutu oli kuulemma ollut monelle vaikea hahmottaa.

Noutokapulat ei näköjään olleet tällä kertaa Nerin suosiossa. Nyt täytyy käyttää treeneissä erilaisia kapuloita ja pyytää jotakuta vaikka käyttämään kapulaa koiransa suussa juuri ennen Nerin noutamista. Neri saa opetella ottamaan kapulan suuhunsa ja pitämään sitä napakasti, olkoon se minkä muotoinen, hajuinen tai tuntuinen tahansa.

Vierailu

Kaukkalasta ajeltiin mun siskon luokse Espoon Kauklahteen joltain ihme yhteisöltä vaikuttavalle rivitaloalueelle ja viivyttiin siellä pari yötä. Mahtava paikka vierailla koiran kanssa. Asunnon etu- sekä takapiha oli aidatut ja vieressä oli metsiä ulkoiluttaa koiraa vaikka ja kuinka. Siskon naapurustossa asusteleekin monta koiraa. Lapsiakin riitti mennen tullen. Siskon eläinrakkaan 4-vuotiaan tytön halailut Neri hyväksyi joten kuten, mutta hänen kavereitaan Nerillä oli todellisia vaikeuksia hyväksyä. Neri selvästi ahdistui, kun vieraat muksut ilmestyi lähelle. Se saattoi murista ja tuijotteli muksuja korvat luimussa. Kerran antoi jopa äänettömän varoituksen liikauttamalla avoimen suun halimaan tullen lapsen kasvoja kohti. Se säikytti ja sen jälkeen vein koiran pois tilanteista jossa se ahditui. Pelottavan epäluuloinen koira ja mä tietty jännitin, että mitä se keksii. Kierre on valmis - Neri vaistoaa mun jännityksen ja ajattelee, että siinä tätyy olla jotain vaarallista, kun minäkin kerta jännitän. Täytyy varmaan hankkia sille kuonokoppa, ettei mun tarvi jännittää lasten lähestyessä.