Vedelty ja vähän tokoteltu

Vedot

Vetohiihtelemään tänään heti töistä tullessa kiireellä Kulju-Pirkkala -kaasulinjan ladulle, ennen pimeäntuloa, kun siellä ei ole tietenkään valoja. Hämärä ehti tulla, mutta näki kuitenkin vielä hyvin pois tullessakin. Tiesin, että latu on suht tasanen, kun kävin siellä yksin hiihtämässä toissapäivänä, niin uskalsin lähteä hämärässäkin. Onneksi koira oli juuri lenkitetty - Ei mennyt aikaa lämmittelylenkkiin. Loppuveryttelylenkin aikana olikin sitten tullut jo ihan pimeää.
Neri oli huippu! Kunto on selvästi noussut lumihankiriehunnassa ja Nerin reisilihakset on kasvaneet silmissä! :-) Vauhtia löytyi - mun ei tarvinut kuin kerran vähän jarruttaa alamäessä. Kun Neri tunsi vetoliinan löystyvän, se vaan lisäsi vauhtia ja ylämäissä jaksoi vielä antaa mulle vetoapua. Nyt mun tarvii vielä kohottaa omaa kuntoani, niin ollaa kohta iskussa! ;) Ladunvarressa ollut koirakko ohitettiin täydellä vauhdilla vilkaisematta, mutta hämärtyessä piti vastaantulleen naisen kohdalla kyllä kerran sanoa varmuudeksi "pfuf".
Pulkkaakin käytiin vetämässä joku päivä. Olisi menty pyytämään naapurin lapsia kyytiläisiksi, mutta kun yhtään lapsia ei sattunut olemaan ulkona. Menin sitten taas itse välillä kyytiin myötämaalla, että Neri sai ottaa spurtteja. Mun oma vauhti kun ei oikein riitä juostessakaan kuin koiran kevyeeseen raviin! Siinä sitä sitten mentiin välillä mutkat sladissa! Hurrraaaa ja huisia! :) Mä haluan toisenkin tollasen koiran, niin ne jaksaa vetää mua pitempään :D

Tokot

Kotipihassa vaan ollaa treenailtu pari kertaa ruutua läheltä, kun pitkään matkaan ei ole mahkuja, ja tunnaria täydeltä matkalta. Ruutu on alkanut taas muistumaan mieleen ja osasi jopa pysähtyä ruutuun ilman seis-komentoa. Ruutua on vaan tyhmää treenata liukkaalla. Tunnarit meni tosi hienosti joka kerta. Tosin saisi kyllä olla vielä rauhallisempi kapuloille meno, kun se sitten vieraassa paikassa ja vieraiden koirien läsnäollessa tapahtuu varmasti suuremmilla kierroksilla.
Juu, ja tehtiinhän me puukapulan noutoa. Rauhallinen odottaminen vieressä, vaikka hoin kaikkia muita sanoja - lähti vasta "hae"-käskystä. Palautukseenkin saatiin vauhtia, mutta kapulalle syöksyminen... Sitä kun pitää vähän aina tönästä ennen suuhun ottamista. Ei hyvä! Täytyy varmaan treenata pelkkää kapulan kaunista nostamista.
Huomio: koira ei ole nyt piipannut pihatreeneissä yhtään - toivottavasti se olisi unohtunut kokonaan. Tiistaina jatkuu joulutauon jälkeen LeVeKin trenit kentällä, siellä se sitten nähdään... tai kuullaan!