Kaukot, kaket, kaukkarit, kaukokäskyt, kauko-ohjaus... Rakkaalla lapsella on monta nimeä! :) Mulla ei ollut ensin hajuakaan, kuinka liikkeet edes pitäisi suorittaa, jotta koira ei liikkuisi millään liikkeen osa-alueella, olkoon ne missä järjetyksessä tahansa. Sitten näin videon, missä koira piti takajalat koko ajan paikallaa ja siirteli vaan etutassuja... Eli niin me se sitten opetellaan. Kyllä niitä on tahkottu läheltä, ja läheltä, ja läheltä, ja vieläkin läheltä, kun ei Nerille millään meinannut mennä jakeluun, että niitä takajalkoja ei todellakaan saa liikuttaa missään siirtymisessä. Jos ei se liikkunut eteenpäin niin sitten sivuttain. Ja sei-maa liikkeessä vaikka etujalkojen välissä oli palkka eikä Neri siirtänyt etujalkoja yhtään eteenpäin, se onnistui kuitenkin pompsauttamaan takajalkojaan eteenpäin ja sitten se makaa maassa kummallisessa supussa ja selkä kaarella. Mulla on monta kertaa palanut sulakkeet, ja olen siirtänyt ja siirtänyt kaukojen opettamista, kun en tiennyt kuinka saisin edistystä aikaiseksi. Nyt on vihdoin pari hernettä tömähtänyt yhteen Nerin aivoissa ja se sentään vähän hahmottaa, kuinka sen halutaan toimivan. Mutta yhä ne takajalat liikahtelee ja seisomaan nousussa saattaa ottaa askeleen eteen, kun on kierroksilla. Kaikenlaista kokeillu, ja yrittänyt etsiä meille sopivaa koulutus systeemiä. Takapalkkaa kokeilin välillä, mutta sitten koira oli ihan kierossa, kun vahtasi sitä palkkaa. Jätin sen pois, mutta nyt kun ne herneet on törmänneet, olen taas voinut käyttää sitä takapalkkaa. Eilen kokeilin kauempaa, kuinka liike toimii - Neri ei liikkunut senttiäkään eteenpäin (WAU), mutta oli liikkunut sivuttaissuunnassa 20 - 30 senttiä. Miten se sen teki, kun en mä yhtään nähny.... :-O No, toivottavasti tuomarikaan ei huomaa sellasta kokeessa!!! ;-) Tänään taas treenattin takapalkalla ja lopuksi koklasin koko setin - toinen takajalka oli tullut eteenpäin viisi senttiä ja toinen kymmenisen. Välttävä suoritus! Treenit jatkuu ja täydellisyyteen pyritään! :)
Seuraamista ja askelluksia trenaillaan aina välillä. Kotona yleensä toimii ihan hyvin, mutta hallissa/kentällä vinkuu, kun hermo ei pidä. Poikittamista ja pään vatkaamista mun jalassa kiinni ilmenee välillä, etenkin silloin, kun Neriä ei kiinnosta ja sen tekisi mieli kalistella hampaitaan mun jalkaani!
Hyppynoutoa ja metallinoutoa on treenattu tosi vähän sen jälkeen kun tuli lunta. Viimeeksi hallilla otin kerran hyppynoudon ja kerrankin Neri ei vinkunut, ulvahdellut tai murissut kapulalle, jesss, joten toistoa en arvannut ottaa, että jäi kummallekin hyvä mieli! Liikkeestä istumisen Neri tekee, mutta välillä huomaan käännyttyäni, että koira on vinossa, eli se on poikittanut juuri seuraamisessa, kun olen antanut käskyn.
Ja sitten ruutuunlähtys tänä aamuna omassa pihassa, alamäkeen, marjapuskien ohi - vähän hankalaa, kun toimii itse liikkurina, ohjaajana ja kuvaajana... No, en mä oikeesti liikkuroinu.
Vähän Neri meinasi hiipiä mua kohti, kun aloin kaivaa palloa taskusta, ja se kesti vähän turhan kauan.
Tilaa:
Lähetä kommentteja (Atom)
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti