Pulkalla tokoilemaan

Uusi treenipaikka
Eilen kävelylenkillä huomasin, että parin kilsan päässä meistä uuden "rukoushuoneen" parkkipaikka näyttää hyvin valaistulta, ja ennen kaikkea se on enimmäkseen tyhjä. Kävin siinä heti kokeilemassa luoksetulon stopilla, että näkeekö Neri siellä käsimerkin hyvin - Hyvä stoppi, eli näki.
Pulkalla treeneihin
Sain tänään kuningasajatuksen yhdistää lenkin, vetotreenin ja tokotreenin, ja vedätin Nerillä pulkassa tokovehkeet parkkikselle. Istuinpa välillä loivassa myötäisessä itsekin pulkkaan, mutta Neri intoitui vetämään vähän liian vauhdikkaasti ja mua alkoi hirvittää. Muun ajan roikun jarruttaen hihnassa. Olen opettanut lenkillä Neriä pysymään nätisti kevyenliikenteenväylän reunassa ja nyt jouduin komentamaan sitä keskemmälle, kun pulkka poukkoili reunassa lumipaakkujen yli. Nopeasti Neri oppi käskyn "keskemmälle" - ei tarvinu, kuin pari kolme kertaa vätää sitä keskemmälle käskyn kera. Poistullessa annoin Nerin vetää pulkkaa vapaana, kun suurin into oli jo purettu. Niin sain itse kävellä raippaasti käsiä sivulla heilutellen. Siinä mä katselin koiran perässä sen menoa ja ajattelin, että kyllä se on sopeutuvainen noin nuoreksi ja vilkkaaksi koiraksi. Siinä se ravasi kiltisti aisojen välissä, vaikka taatusti olisi mieluummin juossut vapaana pikin ympäröiviä peltoja.

Toko-analyyshiä

Ensi sunnuntaina on meidän hallilla möllitoko, joka oli ensisijaisesti tarkoitettu alokasluokalle ja kisakokemattomille koirakoille, mutta kun niitä ei ilmoittautunut riittävästi päästään me kisakokemattomat VOI-luokkalaisetkin kokeilemaan kokeenomaisesti muutamaa liikettä. Paikallamakuun lisäksi on kolme valinnaista liikettä ja mä ajattelin ottaa Nerin kanssa seuraamisen, ruudun ja kaukot.
Ruutua treenattiin tänään parkkiksella, kun sen treenaaminen jää varmaan kaikkein vähimmälle kotona. Neri lähtee innokkaasti ruutuun, mutta sen kanssa vaan on turha tehdä ruutua paria kertaa enempää peräkkäin ilman palkkaa ruudussa. Se kyllästyy siihen nopeasti. Haluan kuitenkin, ettei siellä ole aina palkkaa, ettei Neri pidä "ruutu"-käskyä namin/lelunhakemis käskynä ja ala kokeessa etsimään niitä. Ennemmin palkkaan heittämällä lelun ruudun taakse.
Ostin tänään Biltemasta punaiset tötsät ruudun kulmiin. Tähän asti mulla on ollut valkoiset pakastusrasiat ja ne ei näy yhtään lumessa. Toissapäivänä kotipihassa ajattelin, etteikö Neri sittenkään tajua ollenkaan yhtään mikä se ruutu on, kun se meni minne sattui, yleensä ruudun ulkopuolelle vasemmalle. Ruudun merkkinä oli kirkkaansininen 5 cm leveä nauha, kulmissa ne valkoiset. Neri on kuitenkin muutaman kerran hallitreeneissä mennyt hyvin pelkästään kulmatötsillä merkattuun ruutuun. Tajusin sitten, että Neri hakee ruudun nimenomaan kulmamerkeistä. Tänään se menikin sitten loistavasti ruutuun ja jarrutti itse oikeassa kohdassa. Parkkiksella vaan oli liian liukasta, joten jarrutus meni kyllä pitkäksi. Palkkailin ruudussa seisomisesta. Sitten käskin maahan ja palkkaisin maassa pysymisestä, kun itse hengailin edestakaisin. Lisäksi otin luoksetulon erikseen pari kertaa. Ensimmäisellä kerralla tuli vähän kaartaen ja lisäksi jarrutus meni pitkäksi. Toisella kerralla tuli aika hyvin, kun annoin juuri Nerin tullessa viereen uuden "seuraa"-käskyn.
Tunnaria ollaan treenattu kotona sisällä ja ulkona, paljoilla kapuloilla, vähillä kapuloilla, ympyrämuodostelmassa, rivimuodostelmassa, sikinsokin.... Yleensä vien itse kapulat. Neri osaa kyllä etsiä sen oman, mutta se on eriasia riittääkö siihen maltti sitten tosipaikassa, eli kokeessa. Paikallaistumista täytyisi myös treenata lisää, kun mä kääntyilen vieressä, ja malttia odottaa mun käskyä eikä nytkyä liikkurin käkytyksistä. Kapulan lievä pureskelu pitää myös kouluttaa pois. Sitä ilmenee enemmän Nerin käydessä kierroksilla, eli yleensä hallissa tai kentällä, missä on muita koiria.
Viimeeksi viime sunnuntaina otin tunnarin Nerille liikkurin kanssa hallissa. Neri alkoi kesken kaiken tuijottamaan kateellisena meidän oikealla puolella olevaa Hiski-pojua, joka pääsi hakemaan noutokapulaa jyrkän A-esteen yli. Kun mä mainitsin sanan "tunnari", Neri käänsi katseensa kyllä kapuloita kohti ja nytkähtikin lähteäkseen sen sileän tien hakemaan. Pysyi kuitenkin. Kun sai luvan paineli kapuloille "hajota ja hallitse" meningillä ja sai yhden sinkoamaan kelloasetelmasta. Malttoi kuitenkin haistella ja toi oman lievää voimakkaammin pureskellen. Tänään laitoin kapuloitten väleihin ja oman kapulan viereen ruokanappuloita. Neri otti ensin oman kapulan suuhunsa, mutta pudotti sen ja alkoi etsiä nappuloita. Kun se oli syönyt ne kaikki, sanoin uudelleen "oma" ja Neri haisteli ne kaikki kertaalleen läpi, ennen kuin oli varma, että ottaa oman. Toi ravilla oman, ja taas pureskeli vähän tullessaan. Ärh!
Luoksetulon stoppeja treenattiin myös tänään. -Täydeltä matkalta seisomaan pysäytys käsimerkin ja sanallisen käskyn yhdistelmällä, ja heti palkka heittämällä. Toisella kerralla pelkkä sanallinen, vaikka yleensä mä käytän seiso-stopissa käsimerkkiä ja maahan-stopissa sanallista, ettei koira sekoita liikkeitä. -Seisomasta  maahan-stoppiin, mutta tää on hankala toteuttaa, kun Neri ei malta pysyä seisomassa, kun kävelen sen luota poispäin vaan hiippailee mun perään. Mä joudun kokoajan katsomaan taakseni ja hokemaan "seiso! seiso! seiso!..." Se on sitten hassua, kun jos mä jätän sen liikkeestä seisomaan, niin kyllä se silloin pysyy paikallaan.
Neri kyllä tekee molemmat stopit, mutta saisi olla napakammat, etenkin maahanmeno valuu liikaa. Seisomaan osaa kyllä halutessaan pysähtyä niin nopsaan, kuin siitä vauhdista yleensä voi pysähtyä, mutta maahanmenossa ei edes osaa "plätsähtää" enkä mä edes tiedä kuinka opettaa se sille.
(Loppuja liikketä analyyssataan joskus myöhemmin :) )