Esineruututreeniä ollaan otettu kuuriluontoisesti yhden viikon aikana
Ensimmäinen esineruutu - Tallasin noin 20 metriä leveän alueen ja näytin Nerille, että vien alueelle esineitä. Hyvin tuo haki esineet, tosin ensimmäisenä oli tarkoitus haetuttaa takarajalla oleva esine, mutta Neri näki mun heittävän lähemmäs yhden, niin haki sen ensin.
Toinen tehtiin vähän leveämpi alue ja näytin vain ekan esineen viennin takarajalle, mutta kuitenkaan en tahtonut saada Neriä menemään sinne riittävän kauas. Alue oli kyllä vähän turhan risukkoista ja ryteikköistä. Oli Neillä kyllä muutenkin pientä laiskuutta alueelle etenemisessä.
Kolmas ruutu tehtiin 50x50m alueelle, jossa kerättiin ensin suppilovahveroita. Pudottelin esineitä samalla, kun keräilin sieniä ja luulin muistavani, missä ne ovat. Mitään muistanu!!! :D En edes muistanu missä olikeasti olin tallonu. No, näin ollen ensimmäisen esineen Neri nosti jo, kun osuttiin vahingossa jo "sienestetylle" alueelle uudestaan. Annoin siitä palkan ja jätin esineen uuteen paikkaan. Toisen esineen, kengänpohjallisen, näin maassa, kun mentiin siitä ohi. Itseasiassa Neri käveli lähes sen yli, eikä kiinnittänyt siihen mitään huomitota. Epä toivo iski! Olin varma, ettei se löydä sieltä yhtään esinettä. Yhtä esinettä en yhtään muistanu, mihin sen olin laittanut... johonkin sinne takarajalle.
Yrittänyttä ei laiteta - Nerille PK-liivi päälle ja vihje "etsitään esineitä".
Lähetin sen ensin sinne, mihin olin sen kertaalleen löydetyn jättänyt alueen toisessa reunassa ja kohta se jo tuli rutattu huivi suussa takaisin. Vähän mä olin otettu!
Seuraavaksi lähimpänä oli se kengänpohjallinen suunnilleen alueen puolessa välissä n.20 metrissä. Neri lähti reippaasti, hidasti kohta vauhtia ja lähti sitten laiskan näköisesti jolkottelemaan alueella edeten. Luulin, että nyt se kyllästy, mutta sepä hakikin sieltä sen kengänpohjallisen ja sai mítä moninaisempia ylistyssanoja osakseen! :D
Ja eikun jatkettiin harjoituksia. Lähetin Nerin suurinpiirtein jotakuinkin ???? sinne suuntaan missä kuvittelin sen kännykkäkotelon olevan. Neri touhusi siellä pitkin poikin ja komentelin sitä milloin "vasemmalle" milloin "oikealle" kun se lähti mun mielestä väärään suuntaan. Lopulta meinasin jo huutaa sen pois, kun se eteni alueelle, missä en muka edes ollut käynyt, mutta Neri tulikin sieltä se kännykkäkotelo suussaan!!!! :D Vähäks mä olin Neriin tyytyväinen.
Nyt aloin uskoa, että se oikeasti etsii niitä esineitä siellä, eikä vaan haahuile aikansakuluksi edestakaisin!
Neljäs kerta oli seuraavana päivänä samassa paikassa ja saatoin luottavaisesti lähettää Neriä hakemaan esineet ja kyllähän se hakikin.
Viides ruutu Artun kanssa tallatulla alueella ja Arttu vei esineet. Viimeistä jättämäänsä esinettä Arttu heilutteli Nerin näkyvillä ennenkuin heitti sen maahan ja sen lähetin Nerin ensimmäisenä hakemaan. Innokkaasti Neri sen haki, mutta sen jälkeen hakeminen oli tahmeampaa ja jouduin vähän ajamaan Neriä alueella syvemmälle. Kyllä se löysi esineet, mutta vaikutti, että hieman olisi ollut kyllääntymistä ilmassa.
Nyt täytyisi saada treeniä ihan vieraanhajuisilla esineilläkin.
Tarkkuusruutuja
Eli hiluja on etsitty useampaan kertaan. Lenkillä ollessa sopivissa paikoissa on tullut kaiveltua taskuja, olisiko sinne jäänyt mitään sopivaa pikkuesinettä tarkkuusruudun treenaamiseen. Välillä on käytetty työajanseurantaläpyskää ja välillä hupun nauhan muovipäätä. Neri pysyy jo hyvin ruudun sisällä, tai ainakin palaa nopeasti, kun ajautuu ulos.
Kerran päästiin jo vieraan esineitä etsimään - Kiitos Kaarinan! Ensin Kaarina näytti Nerille, että laitta ruutuun esineen. Hienosti Neri löysi ja nosti vieraaltakin tuoksuvan esineen. Välillä ruudussa kävi Hiski etsimässä mun laittaman esineen ja toisen esineen laittoa ei Nerille näytetty. Hyvin etsi ja löysi. Mä itse vaan turhan napakasti käskin Neriä palaamaan ruutuun, kun se harhautui ulos, joten Neri kuuliaisena palasikin takaisin mun vierelle lähtöasetelmiin.
Arttukin "pääsi" eilen jälkitreenin jälkeen tallaamaan Nerille ruudun ja piilottamaan sinne muovisen nauhankiristimen ja sentin halkaisijaltaan olevan mutterin. Neri oli ihan pro, vaikka ruutu oli aika vaikeassa maastossa. Arttu, joka ei ole vähään aikaan nähnyt Nerin tarkkuusruututyöskentelyä, tuumasikin jälkeen päin: "Neri on tässä kyllä ihan mestari!"
Pudonneita hanskoja
Pudotetun esineen hakua on myös treeenattu metsälenkillä. Välillä olen näyttänyt Nerille, kun jätän hanskan tms. jälkeen ja ollaan edetty sitten pidempi matka. Ja kun esine on pudonnut salaa, ollaan otettu vähän lyhemmillä matkoilla. On otettu myös kaarevilla radoilla, kun en tiennyt millaisia ne kokeessa on, ennekuin kysyin Kaarinalta. Lueskelin netistä, että alokaluokassa matka onkin vaan 50 metriä :D Mä olen juoksettanu Neriä varmaan yli 100 metriäkin. Nyt Neri on tosissaan innostuntu tästäkin lajista.
Tänään viimeeksi otettiin pari kertaa. Ensimmäisellä kerralla Huki tuli Neriä vastaan puolessa välissä ja Neriltä meni pasmat sekaisin - Se juoksi takaisin mun luokse. Lähetin sen pienen hetsauksen jälkeen uudelleen ja nyt se juoksi suurin piirtein Hukin yli mennen tullen hakiessaan hanskan innokkaasti.
Toinen pudonneen haku meni jo rutiinilla! :)
Ja pistin tänään merkille, että Nerin palautusvauhti on nykyään yhtä nopeaa, kuin menovauhti. Joskus aiemmin se on tullut takaisin löysästi jokotellen.
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti