Keskikesää pidelty

Juhannuksena oltiin vierailulla Savitaipaleella
Pari yötä nukuttiin siskon aitassa. Koirat tosin nukkui häkeissä aitan verannalla hyttysverkon suojissa. Neri otti pihan heti omakseen ja vahti kovasti, kun paikalle tuli "vieras", mun siskon mies. Mä otin Nerin vierelle, kun mies tuli ja Neri pysyi siinä karvat pystyssä, kunnes mä vastasin tervehdykseen. Silloin Neri lähti ja meni karvat pystyssä ihan iholle.

Tuo pihan vahtiminen täytyy kyllä nyt saada jollain keinolla kuriin. Olen "antanut" sen jatkua jo liian kauan. Mulla on kyllä strategia valmiina, mutta meillä vaan käy kotona niin harvoin vieraita! :-/  Täytyis etukäteen tietää, että voi ottaa koiran liinaan ja jos ei usko kieltoa, saa pysäytettyä liinasta. Sen jälkeen piharakennukseen häpeämään, kunnes osaa käyttäytyä.

Äidin pihapiirissä Neri ei vahtinut, ei edes haukkunut pihaan saapuneita uusia tulijoita. Siellä oli niin paljon porukkaa, että Neri tuumasi kai turhaksi. Paikalla oli eri ikäisiä lapsiakin ja siellä Neri meni ihmisten ja koiren seassa, kuin kala vedessä. Nerillä ja Hukilla oli taas pieniä ystäviä, kun paikalla olivat bichoit Toivo ja Pepi sekä kääpiöpinseri Veeti. Veeti ja Toivo ottivat kerran yhteen ja Neri vieressä valmiina yhtymään "leikkiin" mutta ei selvästikään osannut päättää, kumpaa körmyyttäisi. Mulle tuli kipinkapin kiire pihalle hutamaan Neri pois.

Keskiviikkona Neri tapasi Kirsikan, 4-kuisen siskopuolensa(isän puolelta)

Tosi nätisti Neri osasi leikkiä yhtä kinttua ja korvaa olevan pikkuisen kanssa ja Kirsikka hyväksyi Nerin tosi nopeasti. Pari kertaa Neri taklasi vähän turhan rajusti, mutta Kirsikka on kuulemma tottunut moiseen käsittelyyn heidän vanhemman koiransa, collienartun toimesta. Välillä molemmat uiskentelivat pihalammikossa ja sotkivat reunuskivet ja vesikasvit :)

Uimassa ollaan käyty vilvoittelemassa useasti. Moision joessa on jo liian vähän vettä, eli on pitänyt lähteä autolla etsimään koirystävällisiä uimapaikkoja, jossa pääsee itsekin uimaan. Kanavan rannalla vesi on ällöttävän sameaa ja siitä jäi ihoon mutakerros - Mitä siitä sitten jää koiran turkkiin? Houkkalammi on pieni suojärvi ja sen vesi on keltaista, mutta kirkasta, eikä haise yhtään huonolle. Vesi on kyllä hirmu kylmää, sai oikein haukkomaan henkeä. Mökillä oltiin pari päivää ja sain huomata, että Nerin uimataito on parantanut tänä kesänä huomattavasti - En enää pääse sitä uimalla karkuun! :)

Treenailtukin vähän

Toko

Kotipihassa ollaan yritetty treenailla silloin tällöin helteestä huolimatta. Kuumuus ei näköjään haittaa Neriä enää niin paljon kuin aiemmin.
Merkki alkaa olla aikas kiva. Laitoin merkin keskelle korkean kepin, kun Neri alkoi jäädä merkin päälle seisomaan. Nyt sen on pakko mennä taakse! :)
Kaukojumppaa läheltä ja kaukaa. Evl-matkan päästäkin kokeiltu, mutta vaatii näköjään treeniä. Neri alkaa pitää sitä matkaa jo luoksetulomatkana ja pompsahti maasta seisomaan noustessa eteenpäin. Takapalkkaa tai mitään muutakaan odottavaa palkkaa ei voi käyttää, kun Neri koomaantuu täysin. Parempi käydä palkkaamassa vaan kädestä.
Seiso-stoppeja on treenattu tolpan kierroista. Mä en kyllä ole tyytyväinen pysähdyksiin - Haluan äkkijarrutuksen! :)
Jäävistä seisominen piti opettaa kokonaan uudellen - Neri meni istumaan aluksi monta kertaa ja kun sain sen viimein jäämään seisomaan, se jäi istumisenkin seisomaan. Mä aloin jo hermostumaan ja Neri tietty heti huomasi sen. Kuuntelu oli sitten vielä vaikeampaa ja lisäksi Neri alkoi ennakoimaan pysähdyksiä. Siihen aikalisä... ja seuraavana päivänä ne meni hienosti! :D Sitten treenattiin jääviä z-muodossa. Hyvin Neri pysyy paikoillaan, kun mä teen lenkkini ja lähtee napakasti seuraamaan.

Kentällä käytiin treenaamassa ohjattua, Arttu toimi liikkurina. Ensin treenasin peri kertaa pelkkää merkkiä, sitten palkka hyvästä merkille menosta, kun kapulatkin oli viety(ei keskikapulaa). Kapulat vietiin uudelleen - Taas hyvin merkille ja siitä oikean nouto. Hieman laiska meno kapulelle, mutta oli kyllä kuuma. Palautusvauhti reipas. Lähetin merkiltä suoraan hakemaan vasenta, mutta Neri oli jo unohtanut kapulat ja etsi vasemmalta namipurkkia! :) Jouduin antamaan hae-käskyn uudelleen.
Sitten merkiltä ruutuunmeno - Hyvin! Erikeseen kävely ja seuraamaantulo. Arttu toimi jälleen liikkurina ja vahti samalla, että Neri pysyy ruudussa paikallaan.
Lisäksi treenattiin hyppynoutoa metallikapulalla. Aikas hyvin - Palaututti hypyn kautta, vaikka kapula kieri sivuun lähes samalle linjalle esteen kanssa.
Tunnarissa ei näköjään kannata oman perheenjäsenen koskea kapuloihin. Neri ei osannut erotella omaa. Toisella lähetyksellä toi sitten kyllä oman.

Agility

Viimeviikon keskiviikkona treenattin hyppysarjaa ja "jaakotuksia". Toisessa päässä kenttää oli yksittäisiä esteitä, joita toinen koirakko treenasi samaan aikaan. Neri ei ottanut toisesta koirakosta häiriötä vaan keskittyi yhteiseen tekemiseen - Huikeaa kehitystä viimekesästä.
Neri osasi hyvin säädellä ja rytmittää hyppynsä sarjaan sekä suoraan hyppyihin lähtiessä että putkesta tullessa. Pysyi lähdössäkin suht hyvin paikoillaan. Jaakotuksissa sun muissa ohjaushienouksissa mulla on vielä paljon opittavaa.

Neri lukee todella hyvin mun rintamasuuntaa - Neri tosiaan meni sinne esteelle, mihin mun rintamasuunta näytti, vaikken sille esteelle sitä tarkoittanutkaan. Kiersin vaan varaloani liikaa. Neri osaa hienosti, kunhan opin sitä ohjaamaan.

Torstaina käytiin Liisan ja Lukan kanssa treenaamassa keppejä ja kontakteja. Mukana muutamia hyppyesteitäkin, että saa taas kokeilla joko se "jaakotus" jo onnistuis. No, ei mun ja Nerin yhteiset ohjauskuviot ole vielä oikein kovin sujuvia. Alastulokontakti alkaa mennä pikkuhiljaa Nerille jakeluun ja keinun Neri meni epäröimättä, vaikka sitä on treenattu viimeeks viime kesänä.

Hakuilu

Viime viikon torstaina Nerille neljä maalimiestä, keikki n.50 metrissä. Pari ääniavuilla ja pari valmiina. Nerillä on näköjään näkymätön seinä siinä n. 30 metrissä - Joko pysähtyy, kääntyy etenemään siksakkia tai hakee multa apuja.
Tämän viikon torstaina vaan kolme maalimiestä, kun oli niin helteistä. Hakualue hieman normia syvempi. Ekan näki menevän metsään, käänsin koiran poispäin ja lähetin, kun mm oli päässyt piiloon. Neri juoksi sinne asti reippaasti, missä näki mm:n viimeeksi, lähti ensin etenemään alueella, mutta kääntyi sitten takaisin ja haki maalimiehen siksakaten.
Toinen maastoverkon alla maassa makaamassa. Neri meni hienosti ja epäröimättä. Oli kyllä nähnyt mm:n menevän metsään, kun saavuimme hakualueelle.
Kolmas haamuna - Neri meni reippaasti, mutta alkoi hakkua, kun löysi varvikossa makaavan maalimiehen(tuttuakin tutumpi Kaarina). Haukkui aikansa ja lopulta uskaltautui luokse ja palkalle. En ymmärrä, mikä nyt oli niin pelottavaa. Hohhoijaa!