Aluksi Neri, Iska, Ansku ja Eppu juoksenteli vapaana ja hienosti tulivat toimeen keskenään. Neri ja Iska löysivät heti toisensa - kyllä holsku holskun tuntee. Sitten otettiin jokaisen koiran kanssa yksitellen tason mukaisia treenailuja hakua silmällä pitäen: makkararinkiä, hajuhakuja ja ilmaisuja.
Rullaa
Nerillä rullailmaisun alkeita: Maija otti meidän rullan, houkutteli Nerin hakemaan ja kun Neri oli ottanut rullan mä kutsuin sen luokseni. Neri oli aluksi taas epäluulo-tuulella ja pöhisi kevyesti, mutta haki kuitenkin rullan Maijalta pienellä härnäämisellä. Pudotti rullan ensimmäisellä kerralla maahan palatessaan mun luokse. Tehtiin muutamia toistoja ja käytiin sitten välillä kävelemässä niin, että Neri kulki meidän mukana ja muut syötteli sille makkaranpalasia. Neri ei mennyt kovin helposti oma-aloitteisesti hakemaan kontaktia, mutta kutsusta meni kuitenkin namit hakemaan. Palattiin autojen luokse ja jäätiin siihen juttelemaan. Maija antoi vinkkejä rullailmaisun opettamisessa ja piti kädessään samalla omaa vihreää rullaansa. Neri meni Maijan lähelle, Maija ojensi rullan Nerille ja Neri toi sen mulle, ja sai palkan ja kehut. Neri huomasi, että tämähän on mukava leikki ja meni ihan oma-aloitteisesti hakemaan rullaa Maijalta ja toi sen mulle. Teki sen lopulta useita kertoja samalla, kun me juteltiin.
Lopuksi juoksua ja tulevaa? juoksua
Paikalla oli vielä Neri, Iska ja Alf, ja nämä kolme päästettiin vapaaksi. Nerille ja Alfille tuli aluksi rähinä. Neri kai piti Afin ensimmäistä lähestymistä liian tunkeilevana. Pienen välimatkan hakemisen jälkeen Neri meni Alfin eteen alistuvin ja rauhoittavin elein. Sen jälkeen ei ollut enää mitään ongelmia kolmikon kesken. Iska sai kyllä jäädä siinä porukassa kolmanneksi pyöräksi. Taitaa tosiaan olla niin kuin mä olen epäillytkin - Nerillä alkaa toinen juoksu lähestymään: Alf oli kovin kiinnostunut Neristä, etenkin sen peräpuolesta! :D Neri juoksetti koko porukkaa edestakaisin uudestaan ja uudestaan heittäytyen välillä lumihankeen makaamaan. Kun Neri oli paikallaan, muutkin pysähtyivät. Varmaan tunnin koirat painelivat kuin heikkopäiset välillä meidän ohi juosten jalkoja viistäen. Riehuminen loppui siihen, kun joku mies palasi koiriensa(sakemanni- ja lappisurokset) kanssa lenkiltä ja holskulauma juoksi niiden luokse. Neri kyllä pysähtyi mun kutsusta, mutta jatkoi sitten muiden luokse. Onneksi Neri tuli heti takaisin ja Alfie-boy tietysti Nerin vanavedessä, eikä uroksien kesken syntynyt mitään rähinää. Johan koirat joutivatkin lepäämään ja itse kukin meistä kotiin kahville ja lämmittelemään - aikaa oli vierähtänyt yli kolme tuntia.
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti