Uudenvuodenpäivä

Paukut ei pelottaneet

Vuoden vaihtuminen meni rauhallisesti. Kerran koirat säikähtivät paukkua. Olin viemässä niitä kuuden jälkeen autoon, kun lähellä paukahti ja välähti. Ei mitään paniikkia kummallekkaan, hätkähdys ja luimistelua vain. Sisällä makasivat suht rauhassa kumpikin. Neri kävi välillä mun luona kertomassa, että jotain outoa tapahtuu. Käytiin hihnassa rauhallisen hetken aikana pellolla pissallakin.

UV-päivän ilmaisutreeni

Sain koko jälkikasvuni mukaan, joten mulla oli ruhtinaallisesti kolme "maalipoikaa". Tallattiin alue ja samalla katsoin sopivia piiloja. Oli vähän turhan risukkoinen paikka, mutta en uskaltanut kokeilla onneani ja pakottaa poikia lähtemään kauemmas, kuin tuohon lähimetsään. Oli siellä ihan hyvä näkyvyys, mutta maassa oli paljon metsätyön jäljiltä rytökasoja.
Irtorullat. Etukulmiin Arttu ja Lassi - Neri näki lähdön.
1. mm - Arttu oli valkoisen lakanan alla piilossa. Neri löysi hyvin, mutta ilo löydöstä oli niin suuri, että ennen rullan ottoa piti ulista ja nuolla pojan naamaa. Rullan tuonti ja näyttö hyvin.
2. mm - Lassi oli tiheän pienen kuusirykelmän keskellä täysin näkymättömissä. Neri teki siellä kauan töitä. Lassi sanoi, että välillä se työnsi päänsä kuusikkoon ja koski hänen selkäänsä, mutta ei päässyt siitä sisään. En ollut huomannut sanoa, että menee sellaiseen paikkaan, että Nerin pääsee hakemaan rullan. Tai kyllähän se menikin, koska Neri onnistui sen rullan hakemaan. Rullan tuonti ja näyttö hyvät. Mä jopa roikuin näyttöliinassa yli puoleen väliin asti, mutta kun Neri paineli läpi tiheän pajukon, oli pakko päästää irti.
3. mm - Arttu siirtyi ekalta piilolta takarajalla reilut 50 metriä eteenpäin tallatun alueen peräkulmaan, jälleen lakanan alla piilossa. Lähetin Nerin alueen puolesta välistä - etsi kauan ja lopulta meni takarajalla taakepäin - huusin pois ja lähetin uudelleen. Nyt meni alueen perälle ja lähti etenemään. Löydeetyään oli taas niin innoissaan, että ulina kuului keksilinjalle asti. Rullakin putosi matkalla olleeseen ryteikköön. Uudellen lähetys ja kun Neri tuli rulla suussa ryteikön läpi, huikkasin "pidä, pidä, pidä" ja rulla tuli perille asti. Näytölle kerrankin ihan suoraan.
4. mm - Jarno käveli takarajalle ja eteni siellä n. 20 metriä kiven taakse. Neri lähti suoraan ja meni piiiitkälle, kaarteli ja etsiskeli siellä tallatun alueen ulkopuolella.(Eipä tullut mieleen, että olisi voinut helpottaa viimeistä esim ääniavulla! :-/) Keskilinjaa kohti palatessaan meni noin viiden metrin päästä Jarnon ohi. Lähetin uudelleen lähes suoraan kohti piiloa. Neri meni taas ohi sinne kauas etsiskelemään - olisiko haju painunut sinne päin?? Lopulta tarkensi Jarnon piilon, ja siitäkö taas riemu repesi. Hirveä riemu-ulina vaan kuului. Mun piti lopulta karjua: "tuo Saijalle!" Hyvin toi rullan, mutta näytölle meni ihme kaarroksen kautta.

Jarno tuumasi lopuksi: "Neri ei kyllä nyt oikein vielä vakuuttanut mua!" :) Mutta mä olin oikein tyytväinen Neriin. Ja Nerillä oli treenin jälkeen tosi kivaa, kun pojat vuorollaan hettivät sille frispeetä ja yrittivät juosta Neriä kiini ja napata frispeen.

Nyt voisi vieraiden maalimiesten kanssakin yhdistää etsinnän ilmaisuun. Vieraiden naamaa Neri tuskin alkaa riemusta kiljuen nuolemaan! :D
Ja näytöille täytyy varmaan ottaa maalimieheltä ääniapua, että Neri oppisi menemään suoraan.

Tokoa hallissa illalla
Vähän koirakoita ja kaksi tuntia aikaa. Vuoroteltiin Miikun kanssa ja toimittiin toisillemme liikkureina.
Paikalla istumien aluksi - Neri lähti heti ryömimään perseellään mun perään, kun piilo oli ulko-oven suunnassa. Menin palauttamaan paikalleen - uudelleen meinasi lähteä perään. Aloitin koko homman alusta ja kun olin kävellyt pari askelta, palasin äkkiä palkkaamaan paikallaan olosta. Sen jälkeen jäi nätisti paikalleen.
Ruutu - Neri nyki aloitusasennossa Miikun käskytyksestä - tarkoituksella aikas voimakasäänisestä - Siitä palautetta - ja uudelleen ja uudelleen, kunnes lopulta pysyi paikallaan ja pääsin lähettämään merkille. Ja sitten merkillä toistui sama kaava, nytkähti liikkurin käskystä, monta kertaa...
Ruudussa haki hyvin paikkansa, mutta meni ilman käskyä maahan - komennus seisomaan. Lyhyeltä matkalat uudelleen ruutuun ja seisomisesta palkka. Loppuosaa treenattiin erikseen liikkuroituna, ruudussa lelu takapalkkana - Neri peijooni nousi liikkurin käskystä ja ryömi ja vaikka mitä...
Ohjattu nouto - Samaa valumista ja nytkymistä alkuasennossa. Merkillä pysyi hyvin paikallaan. Ota-käskystä huolimatta tönäisi kapulaa ennen nostoa. Luovutuksessa liioitellun rauhalliset liikkeet, ja liikkurin kiitos-sanan jälkeen hetki odotusta ja rauhallinen palkkaus, jotta oppii pysymään paikallaan liikkeen lopetukseen asti.
Tunnari - Tällä kertaa nytkähti vain kerran liikkurin käskystä. Hyvä haistelu, oman tuonti rauhallisella vauhdilla- pureskelun ehkäisemiseksi annoin käskyn "pidä nätisti" - ei pureskellut vaan roikotti kapulaa toisesta päästä. Luovutuksessa sama rauhallinen systeemi, kuin ohjatussa.

Välillä Neri oli autossa ja sen jälkeen treenattiin seuraamista. Kun Neri alkoi taas poikittamaan, otin agilityn hyppyesteen riman käteeni ja pidin sitä Nerin rinnan edessä. Hienosti kulki suorassa. Lisäksi keppi esti Neriä pudottamasta päätä välillä alas, kuten sillä on tapana kyllästyessään seuraamiseen ja kontaktin pitoon - Kun Neri laski päänsä, sen leuka kolahti keppiin. Kun tätä oli tapahtunut muutaman kerran, Neri yritti sukeltaa päänsä riman alle... :)
Kaukojumppaa ensin läheltä ja sitten kauempaa. Pientä levottomuutta takajaloissa, mutta ei liikkunut paljon eteenpäin.
Lopuksi harjoiteltiin kapulan nostoa kierron kautta. Ja sehän sujuikin hienosti, kun Neri oli huippukierroksilla - Nappasi kapulan vauhdissa kerta laakista suuhunsa ilman mitää pyöräyttelyjä. Tätä treenitapaa täytyykin jalostaa ohjatun noudon kapulannoston parantamiseksi.